Tukeva ystäväni, Emma.

Tänään on rakkaan ystäväni syntymäpäivä.

Paljon onnea, ihana Emma! 

(Tämä on edelleen ylivoimainen suosikkini.)

Yllättävää onnea.

Ihmettelen aina, kun minua sanottaan positiiviseksi ja optimistiksi. Omasta mielestäni olen korkeintaan semiskeptinen realisti, joka kyllä kovasti haluaisi olla positiivinen hyväntekijä. Vaikka muutos voikin olla tosi pelottavaa, ja minusta sitä se usein onkin, se ei tarkoita, etten muutosta haluaisi. Minä olen vain hyvin hitaasti lämpiävä tyyppi. Melkein kuin hyytävän kylmän sydäntalven keskellä nököttävä mökki, jonka takkaa ei edes saa lämmittää liian nopeasti, ettei muuri halkea. Sellainen mökkihän voi olla aivan ihana, sitten kun sen saa lämpiämään, vaikka siihen meneekin aikaa ja energiaa.

Olen pohdiskellut suuria ajatuksia. Sitä mystistä sisäistä voimaa, energiaa ja puhdasta rakkautta, jota käyttämällä voi saada kaiken mitä haluaa. Vetovoiman laki on nykyään melkein muotitermi, johon moni on pettynyt ja jolla muutama teki itsestään sekä onnellisen, että rikkaan. Nämä ajatukset tulivat mieleen, kun selasin viime vuoden kalenteria. Olin vuosi sitten kirjoittanut ylös asioita kotiin liittyen, eli minkälaisen kodin haluan. Se oli harjoitus, jonka tukeva ystäväni Emma oli minulle lähettänyt. Mutta olin unohtanut nuo toiveet, koko listan. Sitä tapahtuu usein. Sen on huono asia, kun pitäisi elää näiden ajatusten mukaisesti, mutta se on myös hyvä asia, koska tasaisin väliajoin ilahtuu hyvistä "uusista" jutuista ja yllättyy omasta nokkeluudesta.

Nyt jälkikäteen mietin, että ehkä olin unohtanut haluavani näitä asioita, koska olin jo saanut ne. Pitkä lista toiveita oli toteutunut, osa kokonaan, osa selvästi ja kovasti oikeaan suuntaan menossa. Hämmennyin. Tämä sai siis muistamaan Abrahamin sanat Ask, believe, receive. Pyysin asioita, unohdin koko homman (eli en vastustanut pyynnön toteutumista epäuskoisuudella) ja sain pyytämäni. Silloin, kun tietoisesti keskityn vetovoiman lakiin ja haluamisiini, siitä ei tule mitään, kaikki mahdollinen jää saamatta. Mutta kun annan asian vain olla, toiveet toteutuvat melkein liian helposti. Tällaiset jutut ovat minulle aina pieniä todisteita siitä, että Abraham puhuu asiaa. Ehkä se synkkä raataminen ihan oikeasti ei olekaan se oikea tapa saavuttaa asioita.