Sähköposti.

Tällä kertaa muistin ihan hyvissä ajoin ja päivänvalossa kuvahaasteen. Tämänhetkinen niin sanottu työpaikkani Huone 13 on aivan tässä vieressä. Tervetuloa tutustumaan!

Day 4.

Minä olen miettinyt kotipaikkaa aika paljon. Muistatko, kun joku aika sitten löysin sen fantastisen paikan nimeltä Ii? No, minä tietysti sitten laitoin postia kunnanjohtajalle ja kunnan toimistoon ja jollekin kulttuuri-ihmiselle ja sitten sellaiselle yrittäjyyttä edistävälle kaverille. Tällä tavalla minä heille kirjoitin:

Hyvä sähköpostini vastaanottaja!

Olen ilona, keskisuomalainen kirjoittaja, taiteilija ja tuleva yritäjä. Olen kovasti kiintynyt i-kirjaimeen, sillä se on ollut alkusysäys koko kirjailijanuralleni. Olen palannut Suomeen ja haluaisin löytää kodin. Kiinnostuin Iin kunnasta, ihan tästä ilmeisestä syystä.

Mitä kaikkea kunta tarjoaa minunlaiselle keski-ikää lähestyvälle lapsettomalle naishenkilölle? Työni puolesta tarvitsen vain hyvän netin. Itse asiassa se on tarpeellinen osa myös sosiaalista elämääni, jota muutoin ei juuri ole.

Olen käynyt kerran Oulussa ja siellä haisi todella pahalle, eihän teidän alueella ole samaa ongelmaa? Minulla on erittäin tarkka nenä ja luin netistä, että Oulu on siinä ihan lähellä.

Olisin kiinnostunut näin aluksi vuokraamaan edullisen asunnon, mutta kalliskin käy mikäli minulle löytyy jonkinlainen työpaikka ja lisäansioita, ennen varsinaista menestystä omalla alalla. Aion tulla hyvin varakkaaksi, mutta se vie vielä muutaman vuoden.

Olen erittäin kiitollinen vastauksestanne ja vastaan mielelläni myös mahdollisiin kysymyksiin.

Ystävällisin terveisin
ilona.

Joku voisi pitää vähän pimeänä, mutta ei Leila. Vaikka on heinäkuu ja varmasti kaikki viralliset tahot mieluiten kesälomalla, niin Leila silti vastasi minulle aivan välittömästi. Sain monta hienoa ja hyödyllistä linkkiä liittyen Iihin muuttoon. Sain vakuuden siitä, että internet menee myös Iihin eikä siellä varmasti haise pahalle. Nämä olivat ne minulle tärkeimmät pointit. Upea ihminen!

Sitten seuraavana päivänä myös Ilkka vastasi. Hän on se yrittäjyyskaveri ja myös hän lähetti jos vaikka minkälaisia linkkejä ja vinkkejä yrityksen aloittamiseen. Se koko sähköposti alkoi niin ponnekkaasti, ettei voi muuta kuin olla innoissaan. "Tervetuloa Iihin! Täällä ei Oulu haise ja muutenkin on mukavaa." Se on helppo uskoa. Minä olen nyt ihan innoissani tästä. Olen aika varma, että tuleva kotini löytyy juuri tuosta paikkakunnasta. Minulla on suuret suunnitelmat ja tämä vasta oppimani paikallinen sanonta jotenkin vakuutti minut, että olen suuntaamassa oikeaan paikkaan: Isottelee ku iiläinen. Kyllä vain.

   

Iloja.

Herätys onnistui suunnitellusti kellon avustuksella. Muistin unesta pienen jämän, mutta se oli tosi ahdistavaa, koko uni oli sellainen painajaisensuuntainen. Ainoa asia jonka muistan selvästi oli se, että sain postikortin nuorelta pojalta, jota olin tapaillut. Siinä oli ensin kauniita ajatuksia, mutta koska olin hänet juuri jättänyt, niin sitten reunaan oli lisätty eri kynällä teksti "Näytät rupsahtaneelta." Ihana herätä aamulla siihen, että repeää nauramaan ääneen omalle unelle. Koko sen kamalan unen pahimmalta tuntuva asia oli tuo lause. Selvästi ikäkriisiä pukkaa. Pinnallisuus kunniaan!

Tässä toisen haasteen eilinen otos:

Day 1.

Tunnustus: En kysynyt lupaa kuvan julkaisemiseen, koska minun piti lähteä vähän aikaisemmin pois tuosta tilanteesta. Ajattelin, että kysyn sitten seuraavan kerran. Kotona tajusin, että en voi kysyä seuraavan kerran, ellei hän tule vastaan tuo sama hattu päässä, koska en katsonut naamaa. En tiedä kuka kyseessä on. Joten ehkä kuvankin saa julkistaa, koska häntä ei tästä ainakaan kovin helposti tunnista. Jos tunnistat itsesi, niin laittaisitko vaikka viestiä, että voin kysyä luvan.

Eilen oli kyllä taas niin mystinen päivä. Tapaamisia toisen perään ja kaikenlaisia mullistuksia. Jos kerron lyhyesti, niin en onnistu. Mutta poimitaan nyt sellaisia pääpointteja, joista johtuen minä tulin hyvin iloiseksi.

Tapaaminen taittajan kanssa
Sain tosi paljon vinkkejä ja vähän järkeä tähän touhuun. Kokonaiskuva alkaa hahmottua. Tästä seurasi vielä uudenlainen markkinointisuunnitelma. Tai seuraa, en minä sitä vielä ole tehnyt. Mutta teen, koska nyt tiedän miten se menee. Minä olen selvästi valinnut oikean ihmisen tähän hommaan.

Tapaaminen ystävän kanssa
Yksi niistä ihmisistä, joita on aina ihana nähdä, mutta se tapahtuu harmittavan harvoin. Puhuttiin pääasiassa näistä työjutuista, mutta se nyt vain sattuu olemaan tosi mieluinen aihe tällä hetkellä.

Festarit, osa 1
Olen tänäkin vuonna vapaaehtoisena kylämme omilla kesäfestareilla. Eilen oli ensimmäinen palaveri aiheesta. Tapasin vanhoja kavereita ja tietysti tukevan Emma ystävän, joka minut alunperinkin tähän hommaan mukaan houkutteli. Taas yksi lisäsyy pitää Emmasta. Olen niin kiitollinen tuollaisista ihmisistä.

Festarit osa 2
Ihme on tapahtunut. Olen vuosia yrittänyt mennä Naamat festareille. (Voit tutustua tapahtumaan TÄMÄN linkin kautta.) En ole mennyt, koska en ikinä saa sinne lippua, ne myydään loppuun aina niin heti. Mutta nyt! Uskomattomien kohtalonohjauksien myötä minä sain lipun vielä näin jälkijunassa. (Lipun toimittanut ystäväni kyllä kuittaisi asian sattumana.) Ja kaiken lisäksi juuri tuo viikonloppu on kalenterissa vapaa! Tai oli, nyt ei tietenkään ole enää. Ja koska minun supisuomalaisessa listassa yksi tehtävistä oli käydä festareilla, pääsen toteuttamaan tuon teon vielä ihan niillä ehkä maailman parhailla festareilla. Voi tätä riemua!

Vastaus
Sain erityisen miellyttävän sähköpostin vieraalta ihmiseltä, joka kylläkin liittyy vahvasti siihen mitä olen nyt tekemässä. Olen juoninut ja se alkaa tuottaa tulosta. Kerron tästä kaikesta enemmän myöhemmin. Ja selkeämmin. Mutta pelkkänä hymynä olen täällä.

Joskus vain asiat menevät putkeen. Siis sellaisen upeaan putkeen, josta pulppuaa vain mahtavia asioita ja ihmisiä ja tapahtumia, ei mihinkään viemäriin. Olen niin onnellinen, että lopulta uskalsin valita sen tien, jota olen aina halunnut kulkea.
 

Lainailuja.

Mitä, jos saisit mahdollisuuden aloittaa alusta? Uusi henkilöllisyys. Uusi maa. Uusi menneisyys. Kaikki mitä nyt on, muuttuisi. Käyttäisitkö mahdollisuuden? Miten eläisit eri tavalla? Mitä tekisit toisin uudessa elämässäsi?

Olin tänäänkin taas töissä. Tavallaan. Ja huomenna. Koko joulun. Olen ollut ennenkin töissä jouluna, mutta yleensä silloin olen myös tehnyt sitä kyseistä työtä. Täällä minä tulen sisälle ovesta, kirjaudun koneelle ja odotan, että edes jotain tapahtuisi. Ei tapahdu. Puhelut menevät Intiaan. Meitä on täällä vain muutama, joiden lomat on työnantajan toimesta lyöty lukkoon jo kuukausia sitten, ja joita ei tästä johtuen nyt muuttuneessa tilanteessa voitu laittaa pakkolomalle. Joka tapauksessa, mitään ei tapahtunut.

Mutta viime viikolla tapahtui. Sain nimittäin merkillisen sähköpostin. Minun nimeni on aiheuttanut hankaluuksia täällä usein. Se oli jo alusta asti väärin, sillä ilmeisesti meidän tunnukset tehdään Intiassa ja joku inkkariparka ei tiennyt, että pikku L näyttää samalta kuin iso I, ja että nimen alkuun yleensä kuuluu vain yksi iso kirjain. Joten kulkuluvassani luki IIONA. Se saatiin kyllä nopeasti korjattua, mutta ilmeisesti sähköpostiosoitteen muuttaminen olisi ollut sen verran suuri projekti, että sen annettiin yhä loppua ii, eikä il. Pikkuvikoja, selkeitä sivuseikkoja.

Minä olen kuitenkin hyvin suosittu ulkkisten piirissä. Saan aina silloin tällöin postia ihmisiltä joita en tunne, koskien asiaa, josta minulle ei ole mitään käsitystä. Lähetän kyseisen postin tiimiliiderille, joka vastaa postin lähettäjälle, että tarkistatko ryhmäsi, tämä tyyppi ei kuulu sinulle. Viime viikolla sain kuitenkin parhaan postin ikinä. Se oli tsekin kielellä. Google osasi kääntää postin minulle näin:

Hei,
Mr. P haluaisi tavata huomenna muutaman minuutin rouva R, luultavasti kahvila Fuel, nuuskia tästä paljon. P voisi huomenna 12.30-15.00 tai 16.00. Voit kertoa minulle, kun se on ehtinyt rouva R? Kiitos.

En ole ihan varma mihin työtehtävään tämä liittyi, mutta ainakin minusta tuo haiskahtaa hieman pervolta. (Nuuskia tästä paljon?) Jätin myös tämän palaverin väliin.

Työmaan hiljaisuudesta johtuen olen viihdyttänyt itseäni leikkimällä Akselilla (pervo käsinukke) ja Tepolla (työkaverin turmelema poro), tekemällä vähän aikatauluja ensi vuodelle, kirjoittamalla ja virkkaamalla. Löysin myös hämmentävän horoskoopin tälle päivälle. Alkaa kyllä hyvin, mutta entä tuo lopetus? Tämähän on melkein kuin minun kirjoittama. (Muotoilin kysymykseni onnenlantille samaan tyyliin.)

Tämä on vauhdikas päivä ja parhaimmillaan myös menestyksellinen mikäli pystyt vastaamaan sinulle esitettäviin haasteisiin tai kutsuihin epäröimättä. Elätkö sinä omaasi vai jonkun toisen elämää? Mieti sitä ja vastaa kyllä!

Löysin myös jonkinlaisen Maya-horoskoopin, jonka sain syntymäpäivästäni. Se oli erityisen mieleinen, osittain, koska se tuntui niin tutulta. Tunnistin itseni. Ehkä joku toinenkin tunnistaa minut siitä.

Kosminen Keltainen Aurinko

 Olet universaalia tietoisuutta kantava hallitsija. Olethan Keltainen Aurinko, Universaalin tulen voima. Sinulla on elämään hyvin korkeat laatuvaatimukset ja ihanteet, jotka tulisi tehdä todeksi. Uneksit kaikesta kauniista, mitä elämä ja ihmiset voivat olla. Olet ystävällinen, jalomielinen, myötätuntoinen, huolehtiva ja suojeleva romantikko. Olet monipuolinen ja tiedät paljon eri elämänalueilta. Pidä mielessäsi, että sinun ei suinkaan tarvitse hallita kaikkia alueita täydellisesti.

Sinua ohjaava numero on kolmetoista, läsnäolon kosminen sointu, jonka tehtävänä on olemassaolon sietäminen. Tässä soinnussa yhdistyy numerosyklin kaikkien aikaisempien numeroiden yhdestä kahteentoista voima. Et voi jäädä lepäämään laakereillasi, vaan sinulla on pakottava tarve ja velvollisuuskin saada alulle jotakin uutta ja merkittävää. Numero kolmentoista vaikutus saattaa aiheuttaa kosmisen yksinäisyyden tunteita, jotka ilmenevät irrallisuuden ja erillisyyden olotiloina - "olemassaolon sietämättömänä keveytenä".

Enpä olisi osannut asiaa paremmin sanoa. Ja minun onnennumero on aina ollut 13.

Nyt kun olen näin tehokkaana lainaillut muiden sanoja, voin ihan hyvin laittaa tähän loppuun vielä yhden lainauksen kuvan muodossa. Tämäkin jotenkin osui ja upposi. Näitä samoja ajatuksia olen tässä pyöritellyt, koska tämä vuosi ei todellakaan ole ollut helpoimmasta päästä.