Äiti, kartta ja sorsa.

Olen tässä vähän pohtinut. Tein eilen elämä-kartan. Sen sellaisen mind map tyyppisen jutun, jonka avulla mietin tulevaisuutta ja nykyhetkeä. Teen sellaisen säännöllisen epäsäännöllisesti. Oli aika upea huomata miten paljon kartta on muuttunut viime kerrasta. On vähemmän asioita joita haluan, mutta ne ovat sitäkin selkeämpi. Ja muutama asia edellisestä kartasta on jo toteutunut. Minä olen itse toteuttanut ne. Ihana tunne!

Tajusin myös olevani aika hyvä valokuvaaja. Olen aina tykännyt hosua kameran kanssa, mutta en ole sitä koskaan ajatellut taidoksi. Itse kameran käyttö on niin monimutkaista, etten vieläkään oikein osaa käyttää jo kaksi vuotta vanhaa kameraani. Mutta kuka tahansa tavis voi oppia käyttämään kameraa. On ihan eri asia nähdä kauneutta ja osata ottaa siitä oikeanlaisia kuvia. Joskus kuvat vain onnistuvat. Se tuo niin uskomattoman upean fiiliksen! Toki on kiva kuulla jos ihmiset pitävät kuvistani, mutta se on ihan erityistä, jos olen itse tyytyväinen johonkin ottamaani kuvaan.

Muutama päivä sitten kävin kiertämässä tässä lähistöllä ja sain kuvan päätään raapivasta sorsasta. En tiennyt että sorsat tekevät niin. Vieäkin hymyilyttää se kuva ja tilanne. Ehkä tässä on jotain, mihin kannattaisi panostaa. Suunta, mihin kannattaa jatkaa.

Tänään on äitienpäivä. Niinpä toivotan hyvää päivää kaikille äideille, erityisesti omalle.