Joutavia höpötyksiä.

Kaikki ovat kovin kiireisiä omine juttuineen. Pitää juosta töissä tai koulussa ja sitten harrastuksissa tai perheen asioilla. Olen vakavasti miettinyt, että mitä järkeä tässä on? Sain kerran itseni todella huonoon kuntoon stressaamalla asioista, jotka nyt tuntuvat hirvittävän turhilta. Pääasiassa nuo börniksen aiheuttajat liittyivät toisiin ihmisiin. Itse tohotin, mutta muiden ehdoilla. Itse sohlasin, mutta muita miellyttäessä. Nyt sitten jälkiviisaana on helppo ajatella, että olinpa aasi. Mutta sitten, kun miettii mitä tässä on muutamat viime viikot tehnyt ja miksi... Samaa paskaa uudessa paketissa. Olen toki oppinut käsittelemään asioita ja pääsemään jutuista yli, mutta silti. Eikö olisi mukava, jos pääsisi kaikesta tästä eroon? Että ei olisi mitään sellaista, mistä pitää päästä yli.

Tuo ajatus tuntuu jotenkin erittäin hyvältä. Ja loppujen lopuksi se olisi ihan helppo toteuttaa. Alan ymmärtää miksi ihmiset menevät luostareihin tai jäävät koukkuun ihme lahkoihin. Mikä tahansa on parempaa, kuin tämä tällainen juokseminen. Minunkin sosiaalisuusteatteri alkaa jo kyllästyttää, tosin en minä luostariin ole menossa. Mutta olen kyllä alkanut kyseenalaistamaan niitä asioita, joita aina pidetään arkipäivän itsestäänselvyyksinä. Pysy ajan tasalla! Tiedä mistä puhutaan, tai muuten. TV uutiset. Lehdet. Talouskriisi. Maan politiikka. Raha raha raha. Voi minkälaista soopaa kaikki.

Ja sitten sanotaan, että ihminen, joka ei seuraa aikaansa on tietämätön ja tyhmä. Mutta kuinka paljon onnellisempi olet kun TIEDÄT miten päin persettä asiat ovat? Kun huomaat, että vanhuksia kohdellaan huonosti. Tai että pahimmat paskiaiset pääsee aina helpommalla. Afrikassa nähdään nälkää ja napajäätiköt sulaa. Ihmiset ovat pettyneet maansa johtoon ja kostavat sen toisilleen lakkoilemalla. Kuuntele, lue ja seuraa viikko uutisia. Aina kuin voit. Tuntuuko hyvältä? Millä tavalla tuo tieto tekee sinut viisaammaksi? Jos joku saa poliittisen herätyksen tai alkaa oikein aktivistiksi kuunneltuaa uutisia, niin siitä vaan. Jos joku saa uutta energiaa ja halun parantaa asioita, niin hieno juttu. Olisi kiva tietää, jos niin käy.

Minun onnellisuus ei tule tuolla tavalla. Mitä enemmän en kuuntele ja lue uutisia ja päivän polttavia aiheita, sitä enemmän ehdin keskittyä niihin asioihin, joilla oikeasti on merkitystä minulle. Voin nauttia aamuauringosta. Juoda kupillisen kahvia ja kuunnella lintujen laulua. Selata sisustuslehtiä ja haaveilla unelmakodista (joka on kaikkea muuta kuin ne ökykodit, joita lehdet ovat täynnä). Voin mennä kävelemään ulos, hengittää raikasta kevätilmaa. Voin järjestää ystäville perhosjuhlan. Voin valokuvata. Tai voin kirjoittaa blogiin joutavia höpötyksiä, ilman minkäänlaista poliittista kannanottoa.

Voin valita tietämättömyyden ja olla onnellinen. Ignorance is bliss.