Oikein arvattu, en ole vieläkään tehnyt mitään muuta kuin kirjoittanut. Nyt 20 lukua ja yli 100 sivua myöhemmin mikään ei ole muuttunut. Paitsi että ulos oli tullut syksy. Kuinkahan kauan minä olen istunut tässä koneella? Ilmeisesti 11 vuorokautta. Joskus muistanut syödä vähän ja välillä nukkunut sohvalla. Eikös tämä ole juuri sellaista todellista sankaruutta ja työhönsä sitoutumista? Vaiko sittenkin pakkomielteinen addiktio ja itsekidutusta?
Sain minä yhden Donna Leonin kirjan kyllä luettua loppuun. Vielä en aloittanut uutta. Olen myös vähän pakannut tavaroita, koska viikonloppuna yritetään taas mennä vanhalle talolle. Siellä minua odottaa tavaroiden raivaus, seinien maalaus ja anoppi. Ja melkein aito Venetsian juhla, jonka vietän todennäköisesti taikapuuni kanssa, sillä yhdistän siihen myös Mabon-noitajuhlan. Se on oikeasti syyspäiväntasauksen aikaan, eli 23. syyskuuta, mutta olen silloin todennäköisesti jo takaisin kotona.
Syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina on Venetsiassa Regata Storica, eli ne oikeat "venetsialaiset". Upea historiallinen kulkue, jossa renessanssiasuiset paikalliset lipuvat Canal Grandella 1400-luvun tyylisissä veneissään, ja sitten vielä soutukilpailut. Olisi niin mahtavaa päästä paikan päälle katsomaan, mutta pitää tyytyä Rain tarjontaan, jos sen vain saan Suomessa näkymään. En voi käsittää miksi täällä Sulkavalla ei noteerata tätä juhlaa, täällähän soutukilpailut on iso juttu muutenkin. Pitää varmaankin huomauttaa asiasta kunnanjohtajalle. Sulkavalla, niin kuin muuallakin Suomessa, on ainoastaan niitä mökkikansan läksiäis-venetsialaisia. Toisaalta, kyllä venetsialaisetkin varmasti juhlisivat, jos sieltä turistit lähtisivät ja jättäisivät kaupungin viimein vain heidän omaan käyttöönsä, niin kuin tapahtui COVIDin aikaan.
Tämä Mabon-juhla on minulle vielä aivan uusi. Se on noitien kiitosjuhla, ja siihen liittyy vahvasti syöminen. Sen minä kyllä jo osaan! Juhlassa on kyse tasapainosta, sadonkorjuusta ja kiitollisuudesta, ja se ihan selvästi sopii täydellisesti myös vanhan talon tunnelmaan, maalaamiseen ja tavaroiden raivaukseen. Teen taikapuun alla muutamia loitsuja, jotka sitten olisi tarkoitus vapauttaa joen virran mukaan. Ehkä pyydän tasapainoa, jolla tasoittaa kirjoitusaddiktion ja normaalin elämän välinen kuilu. Katsotaan kuinka käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti