Iso pyörä pyörii.

Poljin mummopyörällä yli 30 asteen helteessä Trevisosta Villorbaan arviolta 30 kilometriä, että pääsin nettiin. Nämä eivät siis ole mitään helppoja sanoja. Olen vuodattanut melkein verta ja paljon hikeä tämän vuoksi. Ruumiillista työtä, ihan vain että pääsen kertomaan kuulumisia. (Ja tarkastamaan junan aikatauluja ja sopimaan niistä seuraavassa kaupungissa olevan kaverin kanssa. Tämä tietysti aivan sivuseikka.) Poljin polvet korvissa, koska tämä pyörä oli säädetty pikkuruiselle mummolle, joten suoritukseni sekä näytti että tuntui omituiselta. Olen huomannut, että täällä on joko järkyttävän huonoja, kovaäänisiä ja erinäisiä osia tiputtelevia polkupyöriä, tai sitten niitä kilpailijoiden huipputasoisia kuljettimia. En ole nähnyt mitään siltä väliltä. Ja mummon pyörä valittavasti kuuluu siihen ensimmäiseen ryhmään.

Minä en ole tehnyt yhtään mitään. Paitsi villapaitaa. Olen virkannut pahimmassa (vai parhaimmassa?) helteessä tummaa villapaitaa. Olen myös katsellut paljon FoxCrime kanavaa, mikä näyttää pääasiassa kasarisarjoja, kuten Murhasta tuli totta.

Minulta on kysytty, että ottaako päähän olla täällä nyt, kun kerrankin on Suomessa lämmin. No eipä ota. Sehän ei millään tavalla vähennä tätä hellettä täällä. Olen iloinen että, suomalaiset saivat pitkästä aikaa sen kauan odotetun kuuman kesän. Kummallista kylläkin, että hellettä toivottiin niin pitkään ja nyt, kun se siellä on, ihmiset tuppaavat valittamaan kuumuudesta. Mitä enemmän täällä aikaa viettää, sitä selvemmäksi tulee se tosiasia, että minun elämä kuuluu muualle. Tämä eteläeurooppalainen vähän-sinne-päin-elämäntyyli on kuitenkin aika kiehtovaa. Ja täällä voi tehdä ihan samoja asioita, kuin Suomessa. Kuten virkata villapaitaa ja katsoa telkkaria. Täällä voi tehdä tavallisia asioita hieman toisenlaisissa puitteissa. Kuten meren rannassa tai muinaisten rakennusten ympäröimänä. Täällä voin olla aurinkoinen päivällä ja pimeä yöllä. Ihan koko vuoden. Täällä voin valittaa, koska hinnat nousivat kaksinkertaisiksi euron jälkeen. Suomessa hinnat nousivat kuusinkertaisiksi ja jos siitä mainitsee, saa paheksuvia katseita ja sen "ei niitä hintoja voi verrata markka-aikaan, kun nyt on kaikki ihan erilaista, se on ihan eri asia!"... Miten se on ihan eri asia? Ei minun tulot ole kuusinkertaistuneet. Markan merkki vaihdettiin euron merkkiin ja suomalaiset vaan hammasta purren maksavat liikaa ihan joka asiasta. Täällä sentään saa sanoa ääneen, että moinen kusetus vitutta. Vaikka se olisi huomattavasti pienempi kusetus. Mutta on minulla kuitenkin jotain suomalaisia asioita ikävä. Esimerkiksi uusia perunoita.
Nyt ei kyllä tule mieleen muuta.

Huomenna, tai viimeistään ylihuomenna jatkan matkaani Firenzeen. On jo sen aika. Kiitos Arjalle ja Trevisolle ja kaikille karvaisille otuksille. (Viittaan eläimiin, en italialaisiin miehiin.) Ja Emmalle! One day you made my day. Tämä lähtee nyt polkemaan sen 30 km takaisin. Heiheihyvää viikkoa!

(Villorbasta Trevisoon on muuten matkaa 4-5 km. Lievä arviointivirhe minun puolelta, myönnän.)