Odotus.

Sain kitkerän maistiaisen aitoa italialaisuutta. Erittäin mitätön asia, mutta suomalaisia hermoja kiristää kyllä. Minun tämän päivän ohjelma oli seuraavanlainen:

pakkaa kamat lounaaseen mennessä
odota kyytiä joka tulee klo "afternoon"
saavu uuteen paikkaan
kotiudu ja peseydy

Suomalaisella tunnollisuudella kaikki tavarat oli pakattuna ennen lounasta ja heti sen jälkeen kannettuna alakertaan odottamaan kyytiä. Ihan niin kuin sovittiin. Olin iloinen, että sain vielä hetken olla nörttinä netissä, sillä seuraavan viikon olen taiteilijamummon kotivahtina kukkien ja kissojen ruokkijana paikassa, missä nettiin ei pääse. (Ellen sitten innostu ostamaan jotain paikallista mokkulahärpäkettä. Tuskin innostun.) Kolmen aikaan laitoin koneen kiinni, nyt se mummo tulee, ihan kohta. Tein ja join kahvit. Viideltä avasin koneen uudestaan. Mietin mitä tarkoittaa afternoon. Kuudelta istuin vielä kellarissa tavaroideni seurana karttaa tutkien, kun koneen akku alkoi loppua. Kipusin takaisin yläkertaan. Seitsemältä sain puhelun mummon viisikymppiseltä tyttäreltä.

- Hello?
- Yeah, hey... Odotas hetki.
Kuuluu naputusta, kun tytär kirjoittaa tietokoneella.
- Niin, mitäs mun pitikään sanoa...?
Lisää naputusta.
- Ehkä jotain äidistäsi? (Annoin vihjeen.)
- Joo niin...
Lisää naputusta.
- Me sovittiin, että koska ollaan kuitenkin tulossa sinne illalla syömään, että mä heitän sut sit samalla sinne äidille.
- Ai? (WTF?!?)
- Mihin aikaan äidin piti tulla sut hakemaan?
- Iltapäivällä. Olen tässä neljä tuntia odottanut. (Valehtelin kohteliaasti.)
- Jaa jaa, olis varmaan pitänyt soittaa sulle aikaisemmin... Well never mind. Sano että me tullaan sit kahdeksalta.

Sanattomana tuijotin tyhjää. Talon emäntä oli yhtä hämmentynyt tapahtuneesta, koska ei tiennyt, että vieraita on tulossa syömään. Italialaiset. What can I say? Nyt siis istun yläkerrassa odottamassa päivällistä ällöttävän nihkeänä. Hiukset saan onneksi piiloon pipon alle. Suihkuun meno vaatisi matkalaukun avaamisen ja purkamisen. Niinpä päätin vain haista pahalle ja istua ruokapöydässä mahdollisimman lähellä tuota tytärtä.

Noin viikon päästä matkaan Firenzeen ja sieltä Arezzoon. En tiedä aikatauluja. En myöskään tiedä milloin/jos edes pääsen nettiin. Ja jos en pääse, niin oikein mukavaa kesän jatkoa helteisessä Suomessa!