lauantai 16. heinäkuuta 2011

i niin kuin imuri.

Työkaverin sairastuminen teki minun eilen alkaneesta vapaasta viikonlopusta työntäyteisen. Ei tässä kyllä muita suunnitelmia ollut, että sikäli ei haittaa ollenkaan. Tammerfesteille meno oli aikaisemmin alustavasti suunnitteilla, mutta majoituksen puute hieman hiekoitti latua. Nyt siis vain aioin lepäillä, mutta toisin kävi. Tai tulee käymään.

Eilinen shoppailureissu Ihanaiseni kanssa oli katastrofi. Hätäillen ei tule kuin kusipäitä lapsia. Itse asiassa koko päivä oli erittäin nihkeä. Kaikki alkoi siitä, kun piilolinssi päätti mennä silmään väärin päin. Sitten töissä kaikki maailman puhevikaiset ihmiset soittivat minulle, joka ei muutenkaan saa mitään selvää mistään. Univajetta, paljon, koska olin ajatellut nukkuvani sitten viikonloppuna. Jo shoppailun alkumetreillä pitikin sitten lähteä kuskaamaan ihmisiä Korpilahdelle, se sotki suunnitelmat kokonaan. Bonuksena mainittakoon, että vierailin myös pikaisesti olympiavoittajan kotona siinä jossain välissä. Sitten taas juostiin kaupoille, puristeltiin säädyttömään käyttöön tulevia petauspatjoja, huomattiin että Alko on jo kiinni, kiroiltiin, käytiin kaupassa ja erittäin väsyneenä vietettiin viinitöntä koti-ilta netin äärellä. Onneksi seura ja Sandels oli silti hyvää, ei tuntunut nuo vastoinkäymiset niin ylivoimaisilta. Itse asiassa tuo seura taisi olla sitä ainoata oikeaa tuollaiselle päivälle. Kaikilla on huonoja hetkiä ja ne kyllä ehdottoman mieluummin viettää sellaisessa seurassa, joka saa nauramaan. Muuten voisi mennä järki.

Shoppailu jatkui sitten aamuvarhaisella ja nyt minulla on uusi keittiön resumatto, sekä superhieno turboimuri! Se on valkoinen ja ihan suorastaan huokuu puhtautta. Olen siitä erityisen ylpeä, en malta odottaa, että olisi jo huominen aamu, että voisin alkaa siivota. Hankintalista lyheni kyllä muiltakin osin, ja heräteostelin vain paidan ja kukan. Sellaisen, minkä sain viimeksi pysymään hengissä yllättävän pitkään. Ihan selvästi yritän kotiutua tänne Suomeen. En tiedä onko se huolestuttava käänne, vai ihan vain positiivista muutosta. Otetaan se positiivinen vaihtoehto. Kunhan pitää huolen, että se ei ole lopullinen käänne, vaan sellainen mukavasti viihdyttävä väliaikaisratkaisu.

Hyvää viikonloppua!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti