Kipu.

"Nonni, nyt on Mika Myllylän kuolema kostettu norjalaisille! Ne onkin niin leuhkoja. Mika niin kovasti kärsi..." vaahtosi mummo keskellä katua. Mies istui vaivautuneen oloisena kasseineen portailla, arvatenkin odottamassa kyytiä. Vanha nainen talutti pyöräänsä, oli pysähtynyt paasaamaan miehelle. Tuon enempää en onneksi kuullut, sillä olin kävelemässä kotiin ja koitin mennä tämän tilanteen ohi mahdollisimman ripeästi. Ei tsiisus mikä mummo! Mistä näitä lahopäitä oikein tulee? Suomijuntit taas kunniaan, tosin tämä taisi olla kyllä ihan laitoksesta karannut tapaus.

Olen tänään sairaslomalla. Sain lauantaina ruokamyrkytyksen. Ilmeisesti ja todennäköisesti. Eilisen sitten kieriskelin tuskissani. Täytyy sanoa, että minä en ihan pienestä valita - kipukynnys on melko korkea - mutta eilen meinasi kyllä tulla ilonan sietokyvyn raja vastaan. Koko keho tulessa, hetken harkitsin jo sairaalaan lähtöä. Pää ei kuitenkaan irronnut, joten en mennyt. Se on ollut sellainen kirjoittamaton sääntö, että sairaalaan ei mennä ellei osia ole irti. Tänään kuitenkin kävin morjestamassa lääkäriä ja neulalla tökkivää hoitajaa, koska työpaikka sen vaatii.
Diagnoosi: selviän hengissä.

Kotimatkalla poikkesin lähikaupassa ja löysin kaksi Donna Leonin pokkaria. Käsittämätöntä. K-marketista! Jossa ei ole edes ruokavalikoima kovin häävi. En ollut uskoa silmiä, kirjakaupoista niitä ei saa mutta lähikaupasta kyllä. Ostin tietysti molemmat. Minä haluan ne kaikki ja nimenomaan pokkareina. Viime kesänä Venetsia vei sydämeni, joten en kyllä tiedä mitään parempaa sairaslomapäivään, kun uppoutua kirjaan, jossa seikkaillaan niillä samoilla kaduilla. Lähes kaikki Leonin kirjat olen kyllä jo lukenut, mutta jostain syystä minun Venetsiahylly kaipaa nuo kirjat omaksi. Lista näyttää nyt tältä:

Kuolema oopperassa

Kuolema vieraalla maalla
Kuolema väärissä vaatteissa
Kuolema tekee tiliä

Kuolema tulvan aikaan

Ajasta ikuisuuteen
Ylimyksen kuolema
Kohtalokkaat lääkkeet
Ylimpiä ystäviä
Myrskyjen meri
Sokea rakkaus
Oman käden oikeus
Seitsemän syntiä
Verikivet
Haurasta lasia
Ystävä sä lapsien
Unelmien tyttö

Ei puutu enää montaa.