lauantai 9. heinäkuuta 2011

Kooste šivasta.

Vietin šivaa seitsemän päivää heti mummon kuoleman jälkeen. Tulin siihen tulokseen, että se oli tosi hyvä ajatus. Olin juomatta ja juhlimatta viikon ja muutenkin rauhallisesti, hiljaisuudessa. Muistelin mummoa ja yhteisiä hetkiä. Muun muassa tällaisia juttuja tuli mieleen.

Mummo antoi minun leikkiä kynttilöillä. Yleensä se on lapsilta kiellettyä. Mutta tämä mummo jemmasi kaikki kynttilänpätkät minulle. Sitten kun tulin käymään, istuin tuntikausia tiskipöydän ääressä ja sulattelin ja muovasin ja rakentelin uusia kynttilöitä. Jostain syystä olen aina rakastanut tulta.

Mummo vei minut pieneen keskustassa olevaan lintupuistoon. Itse kuitenkin aina innostuin enemmän siinä lähettyvillä olevasta kettinkikarhusta, sitä piti aina päästä taputtelemaan.

Sain ohjata autoa pelkääjän paikalta aina, kun mentiin mökille. Heti nelostien jälkeen vaihtui kuljettaja, minä ohjasin ja mummo kaasutti. Se oli niitä päivän kohokohtia joka kerta. Muistan miten piti ihan pinnistää, että yletyin katsomaan tietä tuulilasista, olin aika pieni. Mummo meikkasi ja minä ajoin autoa.

Yhtenä vappuna mummon tekareista katkesi toinen etuhammas. En tarkalleen muista miten se tapahtui, mutta kyllä sitä naurettiin paljon, sen verran hullulta mummo näytti kun iloisesti hymyili kameralle.

Mummo oli sellainen todella hieno ihminen. Paljon koruja ja juhlavaatteita. Sain niitä kokeilla päälleni pienenä, köpöttelin jättikorkokengillä helmat maata viistäen ja pidin muotinäytöstä mummolle. Joskus sain laittaa huulipunaakin.

Mummo ei juuri kokkaillut, mutta teki kyllä maailman parhaita pika croisantteja! Sellaisia helppoja, mitkä suorastaan hyppäsi pellille ja rullautui, itse tarvitsi vain tunkea ne uuniin. Ne on yllättävän hyviä, olen itsekin kokeillut pari kertaa. Mummon ansioista en ota ressiä siitä etten kokkaile. Ei kiinnosta, eikä tarvitsekaan.

Viimeinen yhteinen muisto on mummon 80-vuotisjuhlilta. Vähän ennen kuin vieraat tulivat, minä kampasin ja laitoin mummolle juhlakampausen. Jännä miten 80-vuotiaanakin jotkut näyttävät niin tyylikkäiltä ja nuorekkailta.

3 kommenttia:

  1. Mukavia juttuja muistelit mummostasi!

    Menitkö lopulta hautajaisiin?

    VastaaPoista
  2. Hautajaset on noin viikon päästä, en mene sinne. Uurna lasketaan sitten vielä myöhemmin ja siinä aion olla mukana. Ihan uutta minulle sellainen tapahtuma, raportoin lisää myöhemmin. :)

    VastaaPoista
  3. Sun blogi kärsii sun työnteosta!

    VastaaPoista