Love.

There are all kinds of love out there. This is my one and only life and it's a great and terrible and short and endless thing and none of us come out of it alive.

Ajattelin aloittaa tuollaisella pirteällä ajatuksella päivän. Se on lainaus yhdestä suosikkileffastani, P.S. I love you. Jotenkin tuo aihe on tänään ollut kovasti mielessä. Olen opetellut täällä Maltalla rakkautta. Enkä nyt tarkoita sitä Juicen "Rakkauden ammattilainen"-tyyppistä hommaa, vaan sellaista Universumin ymmärrystä ja yhteyttä toisiin energian tasolla. Omituista tässä on se, että kun oikeasti alkoi jo tuntua, että ei tästä ikinä tule mitään, en minä opi... Niin Suomesta tulla tupsahti tänne mies, joka ymmärtää ja osaa ja opettaa. Vieraani sanoi jo ensimmäisenä päivänä, että: "Ymmärrätköhän sinä itse edes miten paljon sinun kautta kulkee energiaa?" Olin hämmentynyt, koska luulin hukanneeni sen yhteyden. 

Tämä on sellainen upea mies, jonka tapasin vuosia sitten Pafoksella, Esa Saarisen seminaarissa. Harmillisesti vasta viimeisenä iltana tutustuttiin ja ollaan pidetty yhteyttä silloin tällöin, tavattu muutaman kerran. Mutta nyt energiakanaviani on availtu. Ja kuulin, että se ei ole ollenkaan yllättävää, että minunlainen energiapallero tuntee olonsa vähän hankalaksi täällä, koska Maltan alueella on aivan suunnattoman suuret energiat. Se laittaa niin vahvasti hanttiin kaikelle sellaiselle, jonka ei kuulu olla elämässäni, että on ihan normaalia tuntea itsensä ahdistuneeksi. Koska minun elämässä on paljon asioita, jotka eivät todellakaan ole sitä mitä minä tahdon.

Tein testin netissä ja sain tietää, että minun Spiritual power on Rakkaus.

You are a true lover and an ambassador of love. You spirit and persona can allure and absorb anyone. You are so real and raw that your imperfections make you even more lovable.

Sitten myöhemmin tein testin, joka kertoi minun olevan väri Lila. En tiedä miksi, mutta tein testin uudelleen, täsmälleen samoilla vastauksilla. Olin Musta. Sitten punainen. Sitten Sininen. Sitten Pinkki. Olin myös tyrmistynyt. En siitä, että minua oli noin julmasti kusetettu, vaan siitä, että minä olin ihan oikeasti luullut tekeväni testiä. Mikä saa ihmiset tekemään tuollaisia juttuja? Siis miksi pitää huijata? Miksei voi vain oikeasti tehdä jonkinlaista tutkimusta ja tuloksiin perustuen sitten valita vastauksia. Ei minulla ole koskaan ollut mikään suunnaton luotto testien totuusperiin, mutta tämä oli niin törkeä kusetusta, että oikein alkoi tympiä. En tee enää ikinä yhtään testiä, ainakaan jos joku sellaista mainostaa Facebokissa. Ärsytti niin paljon, että päätin pitää vapaapäivän. Huomenna en tee mitään. En YHTÄÄN mitään.