Pupu.

Toissapäivänä yhdessä ostoskeskuksessa tuli vastaan pupu. Mietin, että enkö minä pääse näistä helvetin otuksista ikinä eroon. Vainoavat minua jopa Maltalla...
Siellä ostoskeskuksessa on yksi keittiökauppa ja sen perälle oli tehty sellainen muka-keittiö, vähän niin kuin astetta parempi tapa laittaa tuotteen esille. Mutta viime viikolla siellä puuhasteli kaksi tyyppiä, siis kokkaamassa! Ne tekivät jotain ihmelettuja ja maistiaisia ihmisille. Oikeasti. Se oli jotenkin outoa, koska eihän niihin laitteisiin oikeasti tulee virtaa tai vettä, kun se on vain lavaste.
Mutta jotenkin ne onnistuivat.

Toisinaan edelleen taistelen noiden yleisten kulkuneuvojen kanssa. Se on pääasiassa siedettävää, koska liikun ihan tietoisesti ruuhkapiikkien välillä, mutta joskus sekään ei auta. Saari on nyt täyttynyt turisteista ja kielikurssilaisista. Joo, tosi kiva. (No niin valehtelinkin.) Mutta välillä näkee jotain hauskaakin. Eilinen kuski oli jotenkin mahtava. Siellä kamalassa autosumassa joku kiilaili oudosti ja meinasi ottaa osumaa bussin kylkeen (koska ei heti ymmärtänyt, että täällä isomman ei tarvitse väistää). Auto tööttäili kiukkuisesti. Tätä meidän kuskia se tietysti sitten kävi tympimään. Mutta ilmeisesti koska keskisormi on jo niin last season… Bussikuski hymyili ja lähetti lentosuukon! Ja siitä hyvästä sillä toisella kuskilla meni aivan totaalisesti kuppi nurin. Nauroin ääneen. Kokeilkaa tätä tekniikkaa siellä Suomen liikenteessä! 


Pupu.