Let your heart sing & paint your passions.
- Nic Mepham -
- Nic Mepham -
En ole ehkä ikinä ollut näin onnellinen siivoamisesta. Epämääräisesti valloitettu kotini on jälleen minun, ja VAIN minun, joten intopiukenana järjestelin huonekaluja uuteen uskoon, moppasin lattioita ja pyyhin pölyjä kirjoista ja muista irtotavaroista. Äiti olisi ylpeä. Täällä on nyt siistiä! Ja puhdasta. Ja hiljaista. Ja ihanaa. Vielä on sellainen epämääräinen kasa kaikenlaista irtoroinaa käsiteltävänä, sillä yhteen huoneeseen oli sellainen ilmestynyt. (En ymmärrä mistä tuollainen kasa aina tulee, kun en edes osta mitään?!) Joten sellainen pikku urakka olisi vielä edessä. Ja pyykkäys. Ja parvekkeiden siivous. Mutta vähän kerrallaan, nautiskellen. Koska tällä kertaa todellakin teen sen tekemisen ilosta.
Tulin siihen tulokseen, että täällä Maltalla on sittenkin ihan mukavaa. Niin kauan, kun pysyn itselleni uskollisena, enkä mene mukaan muiden mielipiteisiin tai nurinoihin, ja teen sen mikä itsestä tuntuu oikealta… Silloin tulee lisää hyvää elämääni. Se oli hieno oivallus. Itsestäänselvyys joillekin, mutta hitaasti tuntuu nämä opit tähän päähän tarttuvan. Tukeva ystäväni Emma on kaukana ja kiireinen - eri maissa eläminen tuo väkisinkin etäisyyttä - mutta kyllä sen viisas ääni aina silloin tällöin minua muistuttaa oikeista valinnoista. Ihan siis korvien välissä. Oikeastaan se on se minun "oma sisäinen ääneni", vaisto tai mikä nyt ikinä, mutta minusta on tosi mukavaa, että se kuitenkin kuulostaa Emmalta. Joka tapauksessa, elän nyt koko kotiani. Muutin molempiin makuuhuoneisiin, ihan itsekseni. Koska miksipä ei? Minunhan ne ovat.
Facebook on joskus ihan hyväkin asia, jos sitä osaa käyttää sillä tavalla omiin juttuihin. Tällä viikolla tapahtui niin. Kaksi ihmistä kirjoitti seinälleen jotain, joka ei liittynyt millään tavoin minuun, mutta innosti minua luovaksi. Niinpä eilen tartuin siveltimeen ja maalasin taulun. No, aloitin ainakin. Ja sitten vielä pari pohjaa. Se oli ihanaa! Kauheassa helteessä hiki vain valui otsalta, mutta en voinut lopettaa. Ja kun kerroin tästä näille minua innostaneille ihmisille, sain palkaksi kannustusta ja älyttömän hyvän mielen. Tällä hetkellä on aivan sama, mitä niistä tauluista tulee. Lopputuloksella ei ole merkitystä, sillä jo tekeminen oli niin ihanaa, että minä voitin. Kiitos molemmille! (Kurkkaa Nicin taidetta tästä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti