torstai 7. elokuuta 2014

Kuivaa on.

Ja kuumaa. Täällä ei kovin hyvin mikään kasva näin kesällä. Se tuntuu hullulta suomalaisesta minusta, koska sitä on tottunut odottamaan talven yli juuri tätä aikaa, että kaikki on kukkeimmillaan. Elonkorjuun aika. Mutta täällä on nyt vain kuivaa ja kuollutta. Ellei ole aivan erityisesti viritetty jotain keinotekoisia kastelujärjestelmiä, niin meillä on täällä istutettujen puiden alla kuivaksi kuihtunutta hiekkamultaa. Ei niin nättiä. Mutta siihen alkaa melkein jo tottua, koska nättiä täältä ihan saa etsimällä etsiä. Talot ja kaikki on jotenkin samalla tavalla kuihtuneita. Ja ihmiset. Ihan kuin koko saarta olisi jotenkin rankaistu. (Ehkä onkin.) Voi parka.

Oli aikaisemmin puhetta, että täällä on niin väritöntä. Se on totta kyllä. Samaa beigen harmaata kaikkialla. Mutta kun kävelin eilen taas aamulla töihin niin huomasin, että kyllä täällä väriäkin löytyy, kun vain osaa katsoa oikealla tavalla. Tänään otin kameran mukaan. Oikealla tavalla katsottuna, tällaista väriloistoa Maltalta löytyy.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti