Kummallisuuksia.

Jos minä jää börnislomalle, niin se ei johdu stressaavasta työstäni, vaan siitä, että jänis vainoaa minua! Ja tämä ei ole vitsi. Työpaikan lähellä asuu väijyvä pupu. Se odottelee työmatkan varrella ja hyökkää esiin aina silloin, kun vähiten olen siihen varautunut. Kuten eilen aamulla. Voi Jeesus miten säikähdin, en ole aikoihin tullut niin ripeästi loppumatkaa töihin. Se oli nyt jo melkein keskustassa asti, tullut siis joen yli kävelytietä pitkin minua vastaan. Sillalla oli jäljet. Se on selvästi nähnyt mistä suunnasta tulen. Ahdistavaa.

Toinen erikoisuus päivään oli vauva. Ihan oikea ihmisvauva oli vierailemassa minun kotona. Se oli hämmentävää, sekä äiti että lapsi nauroivat minulle. Mutta minä nyt en vain osaa vauvoja. Osaan muita juttuja. Tämä vauva kuitenkin oli hetken jopa minun sylissä. Ja juuri kun luulin, että nyt kyllä parku alkaa kun sitä vähän liikautin, niin se näytti kieltä ja alkoi hekottamaan. Ja tällä vauvalla on ihanat korvat. Toivottavasti niistä kasvaa hörökorvat, sillä malli oli juuri oikeanlainen sellaisille.

Päivän kruunasi vielä hotjooga, jossa kävin illalla. Työkaveri houkuteli minut mukaan. Toiselle työkaverille sanottiin, että se on hotjoogaa, koska me menemme sinne ja ollaan niin hottikset. Muutenhan se olisi ihan tavallista joogaa. Oikeasti se oli jotain ihan muuta, nimittäin erittäin kummallista. Ensimmäinen kertan ylipäätään mitään joogaa minulle, mutta sitten se vielä tapahtui lämmitetyssä huoneessa. Aluksi, kun makasin siellä lattialla pyyhkeen päällä, tuntui ihan samalta kuin kesällä Italiassa. Hurjan kuumaa ja kosteaa, ihan kuin olisi jossain biitsillä maannut. Mietin, että miksen minä siellä Italiassa pyllistellyt ja venyttellyt jäseniä hengityksen tahdissa. Se on lämpimässä terveellisempää. Joka tapauksessa, tuo hotjooga on aivan mahtavaa! Vain kerran meinasin pökertyä. Mihinkään ei sattunut, ei vähääkään, vaikka kalorit paloivat ilmeisesti erittäin paljon. Suosittelen.

Sitten vielä yksi kummallinen asia. (Jenny, jos luet tätä, niin älä lue tätä. Mennään nimittäin vaaleihin.) En kirjoita tästä aiheesta enää ennen itse vaaleja, mutta tämän vielä sanon. Minua nimittäin ihmettyttää ihan kamalasti nuo suomalaiset pelokkaat juntit. Kyllähän se vähän hymyilyttää, kun perusduunarit kannattavat nyt ihan innoissaan porvaria vain, koska eivät pidä toisen ehdokkaan puolisosta. Hei, oikeesti! Toinen typerä perustelu oli, että raha tulee rahan luokse. Juu, varmasti ihan totta, mutta ei se Niinistö sitä rahaa duunarilla tuo. Kolmas sanoi, että pitää valita kahdesta pahasta pienempi paha. Okei, hyväksyn. Mutta itse mieluummin äänestän jaloillani, kuin luovun omista näkemyksistään, jos kumpikaan ehdokkaista ei miellytä. Se on pienempi paha.

Ja nyt vapaapäivän viettoon. Parasta vapaapäivässä on se, ettei ole yhtään mitään tekemistä ja siihen on koko päivä aikaa. Liekö joku Nalle Puh -viisaus, mutta toimii.