maanantai 28. lokakuuta 2013

Maailman paras manageri.

Uusi viikko ja ihana maanantai. Viikonloppuna juhlittiin, mutta sain myös levättyä ja tehtyä töitä. Manageri tuli eilen iltapäivällä käymään ja patisti minua toimimaan. Aikarajat olivat jo kovaa vauhtia tulossa vastaan, mutta monta hyvää juttua on tehty viime tipassa, jonka varassa nytkin siis oltiin. Naama punaisena ja korvanlehdet kuumana istuin naputtamassa tekstiä koneelle, jota sitten yhdessä viilattiin. Adrenaliini pursusi jo korvista. Mutta sitten viimein sain painettua sitä lähetä-painiketta ja homma oli hoidettu. Jäi vielä 42 minuuttia yliaikaa. (Jota alunperin oli kuukausia.) Hyvä me!

Ellet tiedä mitä elämältäsi haluat,
niin älä sitten koskaan sano ettei
sinulle tarjoutunut mahdollisuuksia.

Tämän minä niin tiesin. Tiedän. Ja toimin. Tai oikeastaan minä valitsin oikeat ihmiset ympärilleni ja sitten sain apua, jotta uskalsin toimia. Mahdollisuuteen on todellakin tartuttu. Se tuntui niin huumeelta. Meni monta tuntia sen jälkeen aivan ylikierroksilla. Epähuomiossa juoksin punaisia päin maijan edestä, kun puhuin puhelimeen ja olin niin innoissani. Mahtava tunne. Raskas ja väsyttävä, mutta niin upea!

Olen aina sanonut, että paineen alla työskentelen parhaiten. Enää en ole siitä niin varma. Okei, saatiin kyllä hyvin aikaan, kun painostava kello vähensi minuutteja laskurista, mutta se paniikkitila ei enää ole suosikkitunnetilani. Minusta ei ehkä enää ole sellaiseen. Joskun nuorena toiveammattini oli toimittaja. (Se oli lapsesta lukioon asti poliisi.) Paineen ja kiireen keskellä työskentely, suuren lehtitalon kuhina ja kaikki se sellainen oli jotenkin niin ihanaa. Tosin eihän se taida oikeasti sellaista olla, edes silloin aikoinaan. Pohjaan tietoni taas täysin elokuviin. Joka tapauksessa huomasin, että nykyään kaipaan paljon enemmän rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Erikoista.

Luovuutesi ja kauneudentajusi ovat hyvällä pohjalla ja siksi tänään ei kannata tehdä ensimmäistäkään vastenmieliseltä tuntuvaa asiaa. Saat uutta voimaa ja latausta jokaisesta itsellesi suunnatusta huomionosoituksesta.

Mielelläni uskon astrokalenteria tänään. Tuntuu, että olen yhä ihan poikki. Hassua, miten voi tunnin aivotyöskentely puuduttaa niin totaalisesti. Joten tänään otan rauhallisen mukavasti. Nautiskellen.
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti