Huomioita.

Aurinko on tullut takaisin! Ihana päivä. Kevään tehtävälista näyttää nyt muuten tosi hyvältä. Tiedän kyllä, että on jo kesä ja sen kuuluukin näyttää hyvältä, mutta en minä ihan aina ole päässyt täydellisesti tavoitteisiini. (Lue: en juuri koskaan.) Mutta katsopas tätä:

valmistu
hanki uusi harrastus
tyhjennä kämppä
matkusta Italiaan

Hunajaa! Kaikki niin tehty kuin vain olla ja voi. Vitsi miten ihana tunne! Seuraavaksi pitää varmaan tehdä kesän tehtävälista. Tosin minä olen kyllä kesälomalla. Eihän silloin pitäisi tehtäviä haalia. Osaisinko olla tekemättä mitään kokonaisen loman? Tuskin. Nyt on vielä niin paljon ihania puuhavaihtoehtoja, että en taas tiedä mihin suuntaan menisin, mitä niistä haluaisin kaikista eniten.

Eilen oltiin yhden gallerian varjoavajaisissa. Sellainen pieni kiva galleria Trevison keskustassa. Kadulle oli tuotu pöytä ja DJ aina Köpiksestä saakka. Kaveri tuntui huumaantuneen elämästä oikein kunnolla, sillä oli keskenään kaikista parhaat bileet. Koko katu alkoi pikkuhiljaa täyttyä ihmisistä (joista osa tosiaan taisi käydä gallerian sisäpuolellakin katsomassa ne taideteokset - erinäisiä piirroksia muun muassa karvaisista gorilloista, jättikikkeleistä ja siitä, mitä ne yhdessä tekevät).

Siinä seuratessani noita innokkaita italialaisia taiteenharrastajia (ja hippejä, mitkä ilmeisesti kuulivat musiikin ja arvelivat että on ilmaista juomaa tarjolla) tein muutamia havaintoja:

1) Munien kaivaminen yleisellä paikalla on täällä aivan normaalia, jopa suotavaa. Sitä ei tarvitse häpeillä.
2) Italialainen nainen tulee mihin tahansa tilanteeseen dramaattisen teatraalisesti, tavalla mitä minä en edes halutessani voisi koskaan osata.
3) Italialaiset miehet ovat hirmu lyhyitä, mutta erityisesti siksi, että heillä on aivan käsittämättömän lyhyet jalat. Harvat pitkät italialaisetkin kipittävät hyvin lyhyillä kintuilla. Selkä on pitkä. Se on hassun näköistä. Ja nyt kun täällä on selvästi pitkäjalkaisilta tummaihoisilta miehiltä opittu lökäpöksykulttuuri muotia (eli että tiukatkin pöksyt voi roikkua puoliperseessä), niin italialaiset jalat näyttää entistä lyhyemmiltä.

Käytiin myös kahden ranskalaisen herran kanssa pizzalla. Kyseisestä ravintolasta tuli välittömästi minun suosikkipaikka, sen verran suloinen tummaihoinen poika siellä oli töissä. Puuma minussa heräsin välittömästi. Tuo parikymppinen jumalainen olento taisi huomata sen myös, sillä kohta meille tuotiin erityisen hyvät drinkit pöytään. "Talo tarjoaa." Oih.

Ei siis huono ilta ollenkaan.