Kellä onni, sillä...

...onkin sitten kaikki. Ei todellakaan ollut aika kullannut muistoja. Ehkä jopa meni päinvastoin. Voi elämä miten ihana paikka Treviso on! Ja tämä hullu boheemi talo kaikkine ötököineen täällä pikkukylässä on niin jotenkin vaan ihastuttava. Melkein halkean onnesta ja tyhmä virne naamalla täällä matkaan. Ensimmäisenä päivänä kierrettiin Lorrainen ja hänen serkkunsa kanssa ympäri keskustaa. Sellainen pikainen sight-seen pimeässä Trevison illassa. Tätä ei Suomessa ole ikinä - lämmin ja pimeä samaan aikaan. Mikä on aivan parhautta minusta. Näin lauman nunnia marssivan topakan näköisenä läpi keskustan. Minusta se oli omituista, vaikka olikin sunnuntai. Innosta piukeana olen valokuvannut sisällä ja ulkona. Tämä oli juuri sellainen upea lahja minkä ansaitsinkin. Ilona = onnellinen.