Jahas. Nyt olen sitten viimein päässyt tekemisiin virkavallan kanssa. Kävin tänään Vallettassa pikaisesti. Kun olin kävelemässä takaisin bussipysäkille, näin kuinka pojat ottivat vähän yhteen. En tiedä mistä olivat riitaantuneet, mutta sinipaitainen heitti kokomustaan pukeutunutta tuolilla. Muutenkin ottivat vähän kontaktia, sinipaitaisella oli kaverikin siinä komppaamassa. Huolestuin vasta, kun mustapukuinen alkoi huitoa ja uhkailla puukolla (tai jollain muulla teräaseella, en nähnyt ihan tarkkaan mikä se piikki oli), välillä myös ohikulkijoita.
Päätin olla menemättä lähelle, joten jäin vain seisomaan erään ravintolan pöytien luokse. Sanoin pöydässä istuville tyypeille, jotka seurasivat sivusta samaa taistelua, että ihan tässä vain odotan hetken tilanteen tasoittumista, kun en viitsisi just nyt tuosta vierestä mennä. Nou proplem. Ja sitten tyypit alkoivat puhua keskenään suomea. Huoh. Kaikista niistä aukiolla olevista ihmisistä, joiden luokse olisin voinut mennä, minä valitsin suomalaisia turisteja.
Kun tilanne vähän rauhoittui, lähdin kävelemään kohti bussiasemaa. Mustaan pukeutunut poika käveli koko matkan edelläni ja näytti teloneensa oman kätensä siinä puukon kanssa huitoessaan. Sinipaitainen oli kadonnut kaverinsa kanssa. Koska en tiennyt mistä siinä hommassa oli kyse, pidin silmät auki, jos ne toiset vielä vaikka jostain hyökkäävät. Linja-autoasemaa lähestyessäni kävelykadulla tuli poliisiauto minua vastaan. Mietin, että pitäisiköhän heille mainita, että se etsimänne tyyppi meni tästä ihan hetki sitten, mutta päätin olla puuttumatta asiaan, koska edelleenkään en tiennyt kuka niistä oli se eniten pahis.
Mustapukuinen vilahti taas pysäkillä vähän kauempana. Hetken päästä ajoi poliisiauto hitaasti bussien takaa selvästi tuota samaista kaveria etsien. Sitten tuli poliiseja kävellen, ja heidän seurassaan oli myös se sinipaitainen kaverinsa kanssa. Okei, nämä olivat niitä hyviksiä. Aivan pian he kävelivät takaisin. Siinä vaiheessa sisäinen neiti etsiväni heräsi ja pysäytin yhden poliiseista. Kerroin, että se etsimänne kaveri käveli tuonne päin, mistä tulette. Sain selvittää miksi sen tiesin, joten kerroin nähneeni, kun he tappelivat tuolla keskustassa ja kävelin sen mustapukuisen perässä tänne. Harmitti, kun en pysäyttänyt sitä autoa silloin heti.
Hyppäsin omaan bussiini ja tarkkailin ympäristöä turvallisesti ikkunan takaa, ihan vain siltä varalta, että jos vaikka sattuisin sen kaverin näkemään vielä uudestaan. Olisihan se aikamoista.
Msidassa on sellainen pysäkki, jolla yleensä kaikki vaihtavat bussia ja suuntaa. Katselin bussin vaihtajia nyt ihan eri silmällä. Kuinka ollakaan, niin eikö vain se mustapukuinen sälli juossut tien yli, ja kapusi siihen samaan bussiin jossa minä istuin. Oli siis tosiaan ottanut ensimmäisen lähtevän bussin Vallettasta ja vaihtoi nyt tähän seuraavaan. Hetken pohdin vaihtoehtojani, mutta lopulta pujahdin mustapukuisen selän takaa nopeasti ulos autosta. Kun bussi sulki ovensa, soitin poliisille. Se samainen kaveri, jota te etsitte Vallettassa, on nyt täällä. Kerroin pysäkin nimen ja auton numeron ja suunnan. Sitten odotin seuraavan bussin, ja lopulta kävelin lievästi vainoharhaisena kotiin. Pulssi alkoi tasoittua vasta, kun sain oven lyötyä turvallisesti säppiin.
Perusperjantai?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti