Sain hyvää palautetta kouluni päävelmentajalta. Hän on harvinaisuus, joka ymmärtää minua. Onhan se toki myös aika hullu mies, mutta hulluuden ja nerouden välillä on häilyvä raja. Hassua, että vaikka olen aikamoisen hullunmyllyn käynyt, saanut henkisiä traumoja ja selässä on monen puukon jättämä jälki... Muutama sana saa sen kaiken tuntumaan vaivan arvoiselta. En tiedä kuinka paljon (tai vähän) minulla on osaamista liiketaloudesta, mutta elämästä, ihmisistä ja itsestäni opin kyllä melkoisen määrän. Ja se ei voi olla huono asia, vaikka kuinka syvällä olisi käynyt matkan varrella.
Olen selviytyjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti