lauantai 6. elokuuta 2011

Päivä kahden yön välissä.

Tiedän erään paikan, jossa kehotetaan ihmisiä tekemään maailmanympärysmatkan. Koitetaan olla sekoitamatta tätä kirjoitusta siihen paikkaan.

Minä sain ajatuksen. Sitä tapahtuu toisinaan. Viimein tuli se sellainen tunne, että NYT on oikea aika moiselle reissulle. Aikaisemmin en halunnut, mutta nyt. Kyllä! Ihan selvästi olen henkisesti valmis pitkään matkaan. Minulla on lista paikoista, jotka haluan kokea ja ne tuntuvat olevan aika lailla kaikkialla. Joten otetaan yksi sellaisen kokonainen reissu. (Yritän jakaa reittikartan nimellä "Kierretään maapallon ympäri", mutta voi olla etten osannut.) Säästän nyt kovasti rahaa ja sitten parin vuoden kuluttua voi lähteä matkaan. Haluaako joku mukaan? Edes jonnekin?

Olin viime yön töissä. Heräsin kuudelta niin kuin joka aamu, kävin suihkussa, puin päälle ja toimitin aamun, sitten poljin töihin. Ihmettelin, kun se mummo liian lyhyissä housuissa pienen koiransa kanssa ei tullutkaan vastaan, kuten yleensä. Sen sijaan vastaan tuli poika, joka talutti kissaa. Aivan outoja ihmisiä kulki keskustassa, torilla ei ollut ketään. Mietin, että miten tämä matka on nyt niin kummallinen? Vasta töissä tajusin, että niin. Juu. Tulin tosiaan YÖvuoroon. Kello oli iltakahdeksan. Hyvin hämäsin itseäni koko "aamun". 

Tämä välipäivä on sitten sujunut leppoisasti googlemapsin seurassa. Miten se voikin olla niin koukuttava ohjelma? Olen nyt kolme tuntia istunut ja katsellut kuvia ja suunnitellut matkaa. Olisin voinut nukkua tai... No, en minä varmaankaan muuta olisi jaksanut. Sen viikkosiivouksen siirtäminenkin on jo ihan helppoa, kun sitä on harjoitellut niin monta päivää.

Tunnin päästä tapaan Kirsikkaa lauantailounaan merkeissä. (Piti oikeasti tarkistaa, että tänään todellakin on lauantai...) Sen jälkeen tulen takaisin nukkumaan, että voin sitten taas olla kovin sekaisin töihin mennessä. Olkaa ihmiset kilttejä minulle tänään. Ja muinakin päivinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti