Irlanti.

Se olisi lähtö nyt. Tavarat on pakattu, matkalaukku on pakattu (moneen kertaan) ja koko elämä alkaa olla järjestäytynyt uuteen suuntaan. Uusi suunta on tietysti lounas. Tämä on varmasti selvä merkki myös tulevasta hirmu terveellisestä elämästäni, johon Toyboinerini minua vahvasti ohjeistaa. (Ylensin Toyboyn etänä toimivaksi personal traineriksi.) Pitää syödä lounas. Aamupala ei saa olla karkkia. Syö munaa. Ja kaikkea sellaista. Sitten pitäisi juosta. Kaveri vaikuttaa kyllä vähän harhaiselta näiden kaikkien kuvitelmiensa kanssa, mutta okei. Ilona muuttaa Irlantiin juoksemaan.

Aloitan uuden kirjan kirjoittamisen heti yöllä. Bussi starttaa klo 2.00 ja siitä se matka sitten alkaa. Hommasin uuden muistikirjan ja aion täyttää sen kaikella mahdollisella irlantilaisella. Sitten kun Italiakirja on täysin valmis, niin minulla on jo hyvää matskua seuraavaan settiin. Aika mahtavaa. Tämän lisäksi minä sain töitä. Se varmistui. Aika monta puhelua se otti, ja pari hämmentävää haastattelua, mutta niin vain löytyi uusi työpaikka, kun en antanut periksi. Päätin päästä Irlantiin ja käytin kaikki Universumin loitsut. Edessä on koulutus ja jonkinlainen harjoittelujakso. Olen hyvin innoissani! Pelottaa aivan helvetisti, mutta mitä sitten? Ei ole ensimmäinen kerta. Ja aina ennekin olen selvinnyt hengissä.

Ajattelen sen tietenkin niin, että Universumi on ohjannut minua tähän suuntaan. Ensin vesittyi se Israeliin meno ja parisuhde. (Kiitos Universumi!) Sitten (kirjaimellisesti) vesittyi koti. Oli pakko pakata kaikki tavarat jemmaan. Sitten tulin allergiseksi jollekin, mitä on työpaikalla, eli käytännössä en voi siellä enää olla. Kodin remontti ei edennyt, ei sitten millään. Kaikki merkit viittasivat vahvasti siihen, että minut ihan selvästi halutaan pois tästä maasta. En tiedä mikä Irlannissa odottaa, paitsi nyt siis työpaikka ja suurkaupunki ja Guinness. Toivottavasti myös asunto ja paljon uusia ihania ihmisiä. (Irlannin asukkaista ilmeisesti puolet on alle 25 vuotiaita. Ei haittaa yhtään, jos on puumaa.) Tämä muutoksen vuosi tuntuu nyt ihan oikeasti muuttavan koko elämäni. Aika jees.

Päätän Suomen raporttini tähän. Heippa!