Treffeille.

Pää on vähän jumissa. Tavallista enemmän, sillä olen kuumeessa. Muutama päivä vierähti maalaillessa. Ja vierähtelee vielä lisää. Koko tämä viikko on ollut vähintäänkin omituinen. Viikko, mikä alkoi perjantai aamuna.

Arjan tytär putosi hevosen selästä aika pahasti ja joutui sairaalaan. Arja jäi sinne myös yöksi. Anna onneksi selvisi säikähdyksellä ja pienillä ruhjeilla, oli tarkkailtavana yön yli. Pullon se kyllä joutuu ostamaan tallille, se on sääntö - jopa 10-vuotiailla.

Otin sellaisen suuren askeleen elämässäni (höpö höpö) että laitoin treffi-ilmoituksen nettiin. Pari kaveria on tehnyt niin ja siitä se ajatus sitten lähti. Ja onhan siitä jo kamalan kauan, kun viimeksi olen jännittänyt sokkotreffeillä. Kärsimättömänä odotan vastauksia tulevilta kosijoilta. Melkein kaksi päivää jo mennyt ja ei ole tullut yhtään vastausta. Parikymppisenä sain heti vaikka kuinka monta viestiä. Ei ole vanhoilla ämmillä enää vientiä. Pitäisi varmaan laittaa kuva, se kuulemma auttaa. Ja minä en näytä vanhalta ämmältä. Mutta sehän olisi samaa, kuin myöntää julkisesti hakevansa seuraa internetistä. Esimerkiksi blogissaan... Joo, laitan sen kuvan. Tässä ei ole enää mitään menetettävää.

Olisin varmasti jo vaipunut epätoivoon, mutta minun horoskooppi tiesi sanoa näin:
Kun lähetät viestin jollekulle, haluat vastauksen nopeasti. Nopeita vastauksia ei kuitenkaan ole nyt tulossa. Sinun viestisi herättävät ajattelemaan ja vaativat toimintaa. Niiden prosessointi vie kauemmin.

Tuota voi soveltaa varmasti tähänkin. Samoin kuin italiaanooni. Laitoin sille vähän aikaan sitten lyhyesti sähköpostia (oli virallinen asia mikä oli pakko hoitaa pois) ja käytännössä tein aika selväksi - hyvin ystävällisesti - että me ei sitten enää nähdä. Että heippa vaan tesoro. Olen tyytyväinen päätökseeni, mutta eilen illalla oli jostain syystä vähän haikea olo. Tulista italialaisuutta lukuunottamatta se on aika verraton tyyppi. Ja kuinka ollakaan, Simone soitti taas yöllä, tällä kertaa klo 3:30. Onneksi virheistä oppineena minä todellakin pidän puhelimeni pois päältä yöllä. Tiedän tulleesta puhelusta vain, koska italialainen liittymäni laittoi aamulla viestin, että puhelu on tullut tähän aikaan tältä henkilöltä. Ei huono palvelu! Että terveisiä vaan Soneralle. Joka tapauksessa, tuo romanssi on nyt aika selvästi hisoriaa. Eikä minua oikeasti enää se haittaa. Asia on nyt loppuun käsitelty. Ja tämä ei ole sellaista ei-tunnu-missään-kyynisyyttä ja elämään kyllästymistä, vaan ihan oikeasti sellainen tasapainoinen hyvä olo.