Venetsia.

Tuttuun tapaani taas aamulla tontturoin bussien kanssa, mutta pääsin kuin pääsinkin mercatolle ostamaan uusia varvastossuja. Edelliset on jo kuljettu puhki. Sitten kipitin laukkuineni rautatieasemalle ja siitä sitten junalla Venetsiaan. Oli tarkoitus tavata eräs CouchSurfing tyyppi, jonka luona siis majoitun hetken aikaa. Istuin aseman rappusille odottamaan ja sieltä se Cippo sitten tulikin hyvin pian. Jo ihan ensi metreillä kävi selväksi mitä oli odotettavissa - kävelystä ei meinannut tulla mitään, kun nauraa rätkätettiin koko matka. Käytiin syömässä p a l j o n. Sitten vyöryttiin kahville. Seuraavaksi opeteltiin maamerkkejä, että osaan toisenkin kerran tälle asunnolle. Venetsiassa kun eksyy normaalitkin ihmiset.

Harvinaista miten voikin osua huumori yksiin ventovieraan kanssa näin hyvin. En tiennyt yhtään mitä odottaa - tämä on ensimmäin CS vierailuni nimittäin - mutta päätin jo lähtiessä, että olen oma hupsu itseni alusta saakka. Ja sillä näköjään pärjää. Cippo istui hetki sitten pöydän toisella puolella tupakkia poltellen käteensä nojaten ja tuumasi, että tuntuu kuin olisi tunnettu vuosia, vaikka itseasiassa tuntemista on kertynyt neljä tuntia. Myönnettäköön, että tyyppi oli liikkeellä vielä eilisillä silmillä, sillä tekee yötyötä, mutta kuitenkin.

Totesin muuten tänään Trevison keskustan läpi mennessäni, että italialaiset ovat sunnuntaikävelijöitä päivästä riippumatta. On ihan OK kävellä rivissä koko perheen voimin kapeallakin kadulla. Italialaisella ei ole kiire minnekään, paitsi autoa ajaessa.

Cippo meni päikkäreille, joten minäkin voisin levätä vähän. Tarina jatkukoon tuonnempana. Mukavaa viikonloppua sinne Suomeen!