Day 2.
Sen lisäksi unohdin mennä nukkumaan ajoissa, joten se kuudelta herääminen tuntui tänään vähän rankemmalta. Mutta täällä ollaan. Kuuntelin äänikirjaa (Dale Carnegie, How to stop worrying and start living), vaikka kuunteleminen ei olekaan se mun juttu. Ajatukset harhailevat. Vaikea keskittyä ja sitten huomaan, että oho! En kyllä muista mitä siinä on sanottu viimeisen puolen tunnin aikana. Minä opin näkemällä ja tuntemalla. Mutta tällainen juttu herätti sen verran, että kuuntelin pätkän kokonaan. Kyse on siis siitä miten selviää stressiensä kanssa. Ei muuta kuin kynä käteen ja vastaamaan näihin kysymyksiin:
1) Mistä olet huolissasi juuri nyt?
2) Mitä voit tehdä asialle?
3) Nämä asiat aion tehdä:
4) Milloin aloitat?
Kolmas ei ole kylläkään kysymys, mutta siihen pitää vastata silti. Siitä se sitten alkaa, stressin selättäminen. Toinenkin hyvä vinkki sieltä löytyi. Mieti näitä, kun tulee ongelma projektissa. Tämä on enemmän sinne työelämään, mutta toki toimii muutenkin.
1) Mikä se todellinen ongelma on?
2) Mikä ongelman aiheuttaa?
3) Mitä kaikkia ratkaisuvaihtoehtoja on?
4) Mikä on paras ratkaisu?
Yksinkertaista.
Omat projektit menivät taas eilen aika isosti eteenpäin. Asiat alkavat selventyä. Ja siitä johtuen nyt sitten tuli se seuraava vaihe, kun usko loppuu. Sain itseni lähes vakuuttumaan, että ei tästä tule yhtään mitään. Minä epäonnistun aivan täysin, nolaan itseni ja kaikki on pilalla koko ainiaaksi. Minun täytyy muuttaa jonnekin heinäkattoiseen savimajaan keskellä Ugandaa, että kehtaan ylipäätään herärä aamulla. Uskon silti, että tämä on vain vaihe, joka kuuluu jokaiseen suureen juttuun. Ja että se menee ohi. Ja että pitää ihan oikeasti mennä aikaisemmin nukkumaan, jos herää kuudelta joka aamu kuukauden.
Muista, että aina voit mennä päikkäreille vaikka 07:07... ;)
VastaaPoistaTukeva Y
:D Tätä vaihtoehtoa on suositeltu kyllä. Mutta olen ollut sitkeä. Ehkä tänään sitten pääsen punkkaan ajoissa, niin ei toistu tämä kammottavan väsymyksen päivä enää uudestaan...
Poista