Toipuminen.

Joskus sitä vain on niin väsynyt, ettei jaksa edes nukkua. Taisi käydä eilen niin. Aikani kun ensin yritin, niin sitten luovutin ja ryhdyin luovaksi. Metsästin rivoja runoja aamun tunneille. Huomaan, että niiden työstäminen vaatii tietyn väsyneen mielentilan. On muuten rivoja nämäkin taas. Huone 13 kiittää.

Pervous on kyllä yksi sellainen yksityisasia, joka kertoo hyvin paljon ihmisestä ja vaikka työporukan ilmapiiristä. Siis myös sen puute. Isosti arvostamani Johannes Partanen on sanonut, että mitä pervommat jutut sen parempi luottamus tiimissä. Varmasti hyvin totta. Minun Rivot runot säilytetään lukitussa lippaassa ja avaan sen vain harvoille ja valituille. Joka on muuten tosi hauskaa. Kun lähestyy ketä tahansa lukitun laatikon kanssa, jonka kannessa lukee 'K-18', niin ilme vaihtuu punastumisen saattelemana kauhusta uteliaisuuteen. Ja yleensä sitten lopulta saan röhönaurua. (Tai siis en lähesty 'ketä tahansa', mutta tarkoitan, että kuka tahansa niistä joita lähestyn.)

Olen tosi iloinen, että minulla on tässä niin hyvä juttu tuloillaan. Kun viimein tajusin pitää pääni itsepäisesti ja tehdä vain sitä mitä haluan itse, niin se alkoi tuottaa tulosta. Otan kyllä kaikki neuvot ja vinkit yhä vastaan, mutta noudatan niitä vain siinä tapauksessa, että ne tuntuvat oikeilta minusta. Vain minä tiedän mikä se minun juttu on, joten sellaiset hoputtaja hypettäjät saa nyt intoilla ihan keskenään. Minulla on muuta mielessä.

Nyt kun olen vähän saanut levätä, niin luulen, että aivotkin alkaa taas toimia ja pystyn ehkä muodostamaan myös suullisesti lähes ymmärrettäviä lauseita. Ihan ensimmäisenä menen käymään verotoimistossa, sitten aloitan pitkän viikonlopun menemällä ystävän luokse kylään. Viikonloppuna on myös ne Naamat, joten testaan festarielämää. En tiedä yhtään miten sellaiseen pitäisi varautua. Minulla ei ole mitään varusteita. Mutta katsotaan kuinka tässä käy. Tärkeintä kai on, että muistaa pakata mukaan virkkuukoukun ja lankaa.

Mistä tietää, ettei kannata vaihtaa kämppistä? No, jos kämppis tulee käymään työpaikalla, kaivaa laukustaan rasiallisen sairaan hyvää itse tehtyä suklaakakkua ja sanoo: "Toin sulle jälkiruokaa." Siitä.

Hyvää viikonloppua!