tiistai 6. syyskuuta 2011

Aamu, jolloin toivosi olevan jo ilta.

Tänään minulla on perjantai. Pitkän, seitsemän vuoron putken viimeinen ilta. Muutaman päivän vapaa tulee tarpeeseen. Mietin työkaverin kanssa, että miten ihmeessä saisin päiväni kulumaan. Yleensä kun tylsistyn kotona jo kolmen päivän vapaalla. Sain hyviä ehdotuksia rästihommien lisäksi.

pikakielikurssi
sateella metsässä samoilu

omien korujen kuvaus
käsityöblogin päivitys
viimeisen ikkunan pesu ja tiivistys
verhojen ompelu
työkansion päivitys
olutblogin päivitys uudella maulla
Salaseuran tapaamisen valmistelu
Salaseuran kevään matkan suunnittelu
kirjan kirjoittaminen
täydellisen kankaan metsästys 
(tilaamme pussukoita ja niihin pitäisi löytää lisää kankaita)


Viikon aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Olen jättänyt raportoimatta useita tapahtumia, koska ne ovat pääasiassa työmaalla tapahtuneita hauskoja juttuja. Usein kuskit soittavat meille (jos eivät löydä asiakastaan) että missä se asiakas on. Silloin me keskuksessa katsomme kristallipallosta ja kerromme, että voivoi kun nyt ei kyllä pysty tuohon ottamaan kantaa. Eilen joku kysyi, että oliko asiakkaalla huivi päässä. Anteeksi, mutta silmälasini olivat huonosti kun otin puhelun vastaan, en nähnyt huivia. Asiakas kyllä kuulosti ihmiseltä joka saattaisi halutessaan pitää huivia päässään. Sitten jostain syystä humalaisten mielestä on hauska soittaa ja tilata auto englanniksi. Tuskin lainkaan kulunut vitsi, varsinkin kun aivan selvästi puheesta kuulee, että suomipoika siellä humorisoi ja kaverit tirskuvat siinä vieressä. On se mukavaa, että on hauskaa.

Käytin tätä blogia kirjoittaessa yli puoli tuntia aikaa etsiessäni OpenOfficesta sitä ***** naviskaa, jolla saa muokattua teksin aakkosjärjestykseen. Kaikista niistä muokkausjutuista tuo on se ainoa, jota olen ikinä tarvinnut enkä sitä koskaan löydä. Voisiko joku ystävällinen sielu antaa minulle ajo-ohjeet tässä ja nyt. Tiedän, että niin voi tehdä. Tiedän, että se on helppoa. Mutta MITEN?!

Ja nyt menen labraan luovuttamaan verta. En ole saanut syödä pitkään aikaan ja alkaa hermoja kiristää. Vaan kohta helpottaa. Sonmoro!
   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti