Koti. Keittiö. Maustehylly.

Olen kirjoittanut kellaristani aika paljon. On ehkä vähän vaikea hahmottaa mistä oikeasti on kysymys, joten ajattelin laittaa tänne kuvia. Paljastan asuntoni pala palalta. En tiedä kuinka järkevää se oikeasti on, mutta hei - ei kai sitä ole järkeä monessa muussakaan jutussa ja silti niin tapahtuu. Mitä mieltä olet?

Kotini on ajaton.

Keittiö. 

Olen aina haaveillut värikkäästä puuhastelupajasta. Nyt viimein tajusin, että minullahan on jo sellainen! Puuhapajani nimi on keittiö. Siinä on ovi (tavallaan) ja ikkuna (tavallaan) ja isosti työtilaa ja paljon kaikenlaista materiaalia. Ja jouluvalot. Kaiken tämän kruunaa värikäs matto. Aivan mahtavaa! Minulla on kyllä olemassa työpöytäkin, mutta jostain syystä kaikki taide tuntuu syntyvän keittiössä. Ehkä se johtuu tilan luolamaisuudesta. Koko koti on luolamainen, mutta tuo keittiöpaja on tuolla ihan perällä, viimeisessä synkässä nurkassa, joka ei ole synkkä ollenkaan. Siellä on hirmu kotoisaa ja lämmin. Ja jääkaappi. (Vaikka en juuri kokkaa, niin toisinaan kuitenkin syön.) Keittiössäni on myös tavoiteseinä. Ja purnukoita. Se on miellyttävä paikka. Istun siellä usein pöydällä tai lattialla juomassa teetä ja tuumailemassa, että mitähän sitä sitten tekisin. Tuo keittiöpaikka inspiroi minua. Viimeisin päähänpisto, jonka siellä pöydällä istuessa sain, oli virkata helmiverho keittiön oviaukkoon. Se valmistui eilen ja on... No, jos ei hieno niin ainakin persoonallinen.

Maustehylly.

Mummon seinällä oli erikoinen maustehylly. Olen mieluillut sitä koko elämäni ajan. Se sellainen 'perintöä odotellessa' -kiilto silmissä sitä tuijotin ja mietin että jonain päivänä tuo hylly on minun. Nyt on se jonain päivä. Maustehylly on seinälläni. 

(Tähän sellainen telling pause.) 

Hylly on ihan tyhmä. Ja kun sanon tyhmä, tarkoitan tyhjä. Tai molempia. Jotenkin kaikkina näinä vuosina olin kokonaan unohtanut sen tosiasian, että en minä laita ruokaa. En kokkaile, en leivo. Ei minulla ole mausteita. Arvaa miten typerältä näyttää maustehylly ilman mausteita? Kävin kaupassakin tuijottamassa maustepurkkeja. En tiedä edes miten puoliakaan niistä tulisi käyttää, saati miltä ne suussa maistuvat. Voiko maustepurkkeja ostaa vain hyllyn takia? Laitoin hyllylle vanhan lehmänkellon ja jonkinlaisen pannunalusen koristeeksi, mutta on se silti surkea näky. Suolaa, pippuria ja chiliä. Liian monta tyhjää lokeroa. Mutta opinpahan tästäkin taas jotain. Tiesin jo ennestään, että jos oikein kovasti haluaa jotain, niin sen kyllä saa. Vaan sen lisäksi, että tietää mitä haluaa, kannattaa myös tietää miksi haluaa. Jos ei löydy hyvää selitystä, kannattaa miettiä haluamista uudestaan. (Esim. "minulla ei ole paikkaa kaikille mausteilleni" olisi ollut hyvä syy haluta mummon maustehylly. Toisaalta, ehkä kymmenvuotiaana ei osaa miettiä asioita ihan niin pitkälle.)