Tyhjä arpa.

Hämmentävä viikko takana. Tuntuu, että edellisestä sunnuntaista olisi varmasti yli kuukausi. Maanantaina alkanut mellakka Belfastissa jatkuu yhä. (Lue lisää tästä.) Tuntuu, etten ole ehtinyt tehdä mitään, koska olen ollut niin sekaisin. Aika matelee, mutta en saa mitään aikaiseksi. Mutta jotain sentään. Tälle viikolle saatiin kaksi särkynyttä sydäntä. Jännitys ja pelko saa ihmisen tekemään merkillisiä asioita. Ja tämä vie nyt kaiken energiani. Yritän keskittyä positiivisiin juttuihin, niitä on mukavampaa lukea.

Minun ainoa oikea "tuntematon" julkilukija sai vauvan. Se on hieno! Haluan toivottaa paljon onnea koko tuolle uudelle perheelle! Ja tässä se tulee: PALJON ONNEA!

Olen saanut postia. Ensinnäkin, tukeva ystäväni lähetti kirjekortin ja rannekorun, joka on juuri minunlainen! Mahtava koru ja täydellinen yllätys. Itku tuli välittömästi. Minulla on kamalan kova ikävä Emmaa. Toiseksi, sain kortin Stalkkeriltani. Sekin oli ihana yllätys, koska tämä Stalkkeri on mukava ja mieluinen. Suurkiitos molemmille!

Muutama työpäiväkin taas meni, joten minun pitää kiriä tämän listan kanssa.

Miksi pidän Irlannista, no 3:
HÖRÖKORVAT. Irlantilaisilla on tosi usein hörökorvat, vieläpä sellaiset hienot nipukalliset. Silmäniloja tulee vastaan siis tuon tuosta. Ne ei aina ole kiinni kovin kauniissa päässä, mutta silti, hyvältä näyttää.

Miksi pidän Irlannista, no 4:

HYVÄ VERTAILUKOHDE. Olen oppinut arvostamaan lisää suomalaisia asioita, kuten kierrätystä ja rakennustekniikkaa. Kolminkertaisia ikkunoita ja lämpimiä koteja. Täällä on aivan hemmetin kylmä, ja talojen lämmitys kallista, mutta siitä huolimatta näissä uusissakaan taloissa ei käytetä tuplalaseilla olevia ikkunoita. Suomalaiset ovat viisaita.

Miksi pidän Irlannista, no 5:
GUINNESS. Se todellakin on täällä parempaa, kuin muualla. Varsinkin yhdessä Haudankaivajan baarissa. Jostain syystä siellä on Dublinin parasta Guinnessia. 

Nyt ei tule muuta. Pahoittelen.