Viikonloppu.

KS kerhon tapaaminen ei tietenkään mennyt ihan niin kuin suunniteltiin, kuminaama jäi näkemättä. Mutta jotain sentään tapahtui. Ensin herkuteltiin. Ilta alkoi näin:

Ja jatkui näin:

Mutta sitten tapahtui jotain omituista...

Muut saa selittää.

Pikkujoulut oli tietysti yhtä lailla menestys. Perhoskirjan sivut saivat taas täydennystä, nautin runsaasti alkoholia, ihan niin kuin viimeksi lupailin, ja näin osan työkavereista ensimmäisen kerran niin sanotusti ihan irti. Mutta sitähän se juuri tarkoittaa, kun mennään pikkujouluihin. Skippasin jatkot, koska olen vanha. (Uskoo ken haluaa.)

Sunnuntai koitui kohtalokkaaksi, sillä kun krapula alkoi hellittää, niin sain järkyttävän migreenikohtauksen. Hetken jo mietin, että mitenkä minä täällä pääsen piikille, mutta onneksi tajusin ottaa oikean lääkkeen tarpeeksi ajoissa, ja sain Toyboylta etätukea, joten selvisin säikähdyksellä. Ja siis suunnattomalla kivulla, mutta kuitenkin.

Miksi pidän Irlannista, no 2:
MEHU. Yksi täällä myytävä appelsiinimehu on ehkä maailman parasta. Ensinnäkin se on aivan sairaan hyvää ja täynnä niitä appelsiinitäkyjä, jotka tuntuvat hassulta suussa. Toiseksi sen etiketteihin on panostettu. Mehun nimi on Innosent (Never ever from concentrate, Orange juice with bits). Tuollaisen nimen kanssa ei voi mitenkään mennä pieleen. Ja sitten takapuolen sisältö on ilmeisesti usein vaihtuva. Ensimmäiseen en kiinnittänyt muuta huomiota, kuin että siinä luki "Better together" ja mietin, että sehän on ihan kuin minä ja Toyboy. Tänään tyhjensin purkin, jossa lukee: (Pla pla plaa, mehu on hyvää koska... jne.) "But rather than going on about it, we thought we'd show you a picture of a goat in a bit of a pickle." Ja sitten oli valokuva vuohesta korkealla puun oksalla. Kuvan alla on teksti: "We'll talk about WHY I'm up this three later, but for now Martin, just get the ladder." Tulee väkisin hyvä mieli, kun aamulla lukee jotain tuollaista. Vaikka se aamu oliskin klo 5.