Aamu.

Istun nyt asuntomme terassilla. Suurin ikinä näkemäni perhonen lensi juuri ihan päin, minä olin se joka teki väistöliikkeen. Perhoset ovat täällä aivan älyttömän kauniita. Emma kertoi, että tällä saarella on myös joku perhospuisto! Sinne on ehdotomasti päästävä joku päivä.

Jostain kauempaa kuuluu mylvintää. Aivan kuin ihmisjoukko kannustaisi jossain tiukassa ottelussa. En yhtään tiedä mitä siellä tapahtuu, sillä nämä talot ovat keskellä viidakkoa, enkä oikein keksi, että mikä urheilupaikka tuonne olisi piilotettu kasvuston sekaan. Mutta kaikki on mahdollista, varsinkin Thamaassa.

Joka puolella terassia kasvaa jonkinlaisia tunnistamattomia kasveja. Mietin, että minulla oli joskus sellainen palmun näköinen kukka pienessä ruukussa kotona. Se oli kaunis kukka, kunne Aune kissa popsi siitä kaikki lehdet. Google kertoi, että kukka on nimeltään kultapalmu. Sellaisia meillä kasvaa nyt tuossa rappusten vieressä, maasta katonrajaan ja vähän yli. Olen nähnyt monta sisäkukkaa kasvamassa täällä ihan luonnossa, jättiläiskoossa. Kukkaset selvästi nauttivat Thaimaasta enemmän kuin Suomesta.

Meillä on täällä myös lemmikkejä. Keittiössä ja ilmastointilaitteessa asuu gekko. Olen tavannut molemmat vain kerran. Se isompi hermostui, kun laitettiin ilmastointi päälle. Kuului hirvittävä rahina, kun se hyppäsi jostain välistä ulos, ja kipitti seinää pitkin takaisin tuon katossa olevan laitteen taakse. Keittiön gekko on pieni ja se hyppii voltteja ikkunalla. Ne ovat mukavia, syövät kaikki tyhmät itikat ja ötökät pois. Arvostan. Vielä kun oppivat syömään muurahaiset, niin sitten ollaan tosi pitkästi plussan puolella.

Täällä terassilla on oikeastaan aika mukava istua. Kaksi sohvaa, pöytä ja kolme tuolia. Laattalattia ja raput. Koko terassi on selvästi perhosten kiitorata, niitä pyyhältää tästä läpi tuon tuosta. Aion virittää tähän vielä riippumattoni, kunhan saan hankittua köyttä. Tänään tuntuu tosi hyvältä.