Nämä kolme päivää ystävieni kanssa pitivät sisällään hyvää ruokaa, paljon juomaa, shoppailua, kortin pelaamista ja meressä uimista. Kierrettiin Jumalan ja Emman kanssa skoottereilla koko tämän saaren ympäri. Tällä kertaa istuin Emman takapenkillä. Lempipaikkani. Emma teki näistä muutamasta yhteisestä päivästä täydelliset. Jotenkin vasta nyt tajusin, miten kamala ikävä minulla oli tukevaa ystävääni. Ja niin ihanaa kuin Emmaa olikin nähdä, oli melko kamalaa taas halata viimeisen kerran, kun sen aika tuli. Se aika tuli eilen.
Toyboyn kanssa muutettiin pari päivää sitten uuteen paikkaan, jossa on tarkoitus olla ainakin tämä tammikuu. Ehkä helmikuukin, riippuu vielä vähän muutamista muuttujista. Tavarat ovat aika hyvin löytäneet paikkansa. En vielä tiedä viihdynkö. Siihenkin vaikuttaa monet muuttujat. Nyt koitan vain kotiutua. Ainakin minulla on sänky, jossa ei ole selkää painavia jousia. (Se on kyllä kyseenalaisesti vajonnut jalkopäästä. Kauhulla odotan sitä päivää, kun se romahtaa kokonaan.) Minulla on peilipöytä, johon sain kaikki purnukat järjestykseen. Minulla on vaatekaappi ja uusia ripustimia, joilla saan vaatteeni ojennukseen. Kirjoille on hylly. Asunnossa on netti, joka toimii edes toisinaan. Ensi maanantaista alkaen saan omaa aikaa ja rauhaa, joten pääsen vihdoin kirjoittamaan kunnolla. En kai minä muuta tarvitse. No, hankintalista on pitkä, mutta kaikki aikanaan. Siitä se arki sitten kai alkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti