Minun unet ovat tulleet takaisin. Ero Irlantiin on melkoinen, sillä siellä en nähnyt unia juuri ollenkaan ja silloin harvoin kun näin, ne olivat jonkun toisen. Täällä näen monta unta yössä, uskomattomia seikkailuja ja paljon tuttuja kasvoja. Aivan mahtavaa! Minulla olikin jo ikävä sitä tunnetta, kun herää aamulla ja on täysin hämmennyksissä, että mitä ihmettä sitä tuli taas katseltua. Olen selvästi parantunut, ainakin vähän.
Toyboy raasu on kipeä. Minussa ei ole vähääkään sitä sisar hento valkoista, joten en oikein osaa sanoa mitään, kun toinen kyselee, että mitä nämä patit tässä on, kokeile. Minun terveystietoisuus rajoittuu henkimaailman juttuihin. Jos sattuu niskaan, olet ollut itsepäinen ja joustamaton. Joten silloin pitää päästää irti ja nähdä avoimemmin asioita. Ja jos ahdistaa, niin pitää yrittää hyväksyä itsensä ja luottaa elämän virtaan. Tai jos polvi kenkkuilee, niin sitä on taas oltu liian ylpeä ja itsepäinen, joten pitää koittaa antaa anteeksi ja joustaa. Ja sitten teen reikihoitoa itselleni. Ja meditointi auttaa kaikkeen. Tällä tyylillä minä paranen. Hyvä tyyli.
Haluaisin mennä käymään ostoksilla. Täällä saarella on muutama sellainen isompi prismatyyppinen kauppa. Pitäisi hankkia vedenkeitin ja pannu ja kattila ja muuta sellaista. Sitten pääsen keittämään kahvia ja tekemaan verikostoaamiaista. Maha kurnii jo ajatuksesta. Mutta koska meidän yhteenlaskettu energia/tajuissaolotaso on alle puolen, se tarkoittaa, että päästäkseni kauppaan minun täytyisi ajaa sinne itse. Olen kyllä jo ihan hyvä siellä takapenkillä, mutta että ajaisin itse skootterilla tuollaisessa liikenteessa... Huh. Vielä liian aikaista pelotella itseään sellaisella. Joten kahdesta pahasta valitsen pienemmän ja syön jotain muuta.
Oven takana kävi äsken pieni mies nimeltä Phu. Hän tuli lakaisemaan meidän terassia. Se oli oikein mukava yllätys. Minun pitäisi siivota täällä sisäpuolella, mutta eihän nyt voi, kun toinen on kipeä. Sänkykin pitää kääntää ja muuttaa vähän järjestystä. Siirtyköön huomiselle. Leppoisa sunnuntai, ei sitä kannata pilata hötkyilyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti