Odotusta.

Ihanan tehokkaita päiviä ollut tässä muutama. Elän täällä rauhan keskellä, kävelen keskustaan asioimaan ja vietän taas rauhallista iltaa. Aluksi innostuin telkkarista, kun sitä ei ole käyttänyt niin moneen vuoteen, mutta eilinen meni jo kokonaan koneella. Minä olen selvästi tällainen pöytätyyppi. En tarvitse sohvaa läheskään niin paljon kuin tällaista täydellistä jättipöytää, jonka äärellä mahtuu tekemään ihan kaiken. En minä malta istua tuolla alakerran sohvalla yhtään. Puuhestelu on minun juttu.

Tänään olen varannut päivän siivoamiselle ja juhlien esivalmisteluille. Ihan kuin olisi taas jäänyt vähän viime tippaan tuokin homma, mutta ei se mitään. Tämä ei ole ihan niin vakavaa kuin perhosjuhlat, joten en ota paineita. Koristeet vien huomenna juhlapaikalle, joten tässähän on kokonainen päivä aikaa tehdä vaikka kaikelaista. Ja yö.

To assume is to make an ass out of u and me. 

Hitsi miten hyvin sanottu. Rakastan sanoilla leikkimistä, tosin lontooksi se on vaikeaa. Mutta tuo on hieno. Kuka lie keksinyt. Ja vielä niin tottakin. Tuo on vähän sama kuin tämä kuva, joka pyöri Facebookissa.

Kämppis ja minä molemmat luettiin tämä ensin: "Life I snow here". Great minds think alike? (Tai sitten Fools seldom differ...)

Ai niin, astrokalenteri: "Tänään on aika palkita itseäsi". Olen samaa mieltä. Olen ahkeroinut koko muuton (ihanien ystävien avulla) ja hoitanut asioita, jotka oli jäänyt hoitamatta. Ihan oikeasti ansaitsenkin palkinnon.

Mieti, millä tavalla voisit juuri tänään ihanimmalla tavalla palkita itseäsi. Elämä tarjoaa sinulle nautinnon hetkiä myös tulevaisuudessa, jos vain olet valmis tekemään sinulle maistuvia valintoja. Nyt on sellaisten valintojen päivä.

Taidan palkita itseni yhdellä tummalla miehellä. Sellainen on nimittäin tulossa tänään kylään. Ei huono. Mutta nyt, mukavaa päivää kaikille! Ja muistakaa tulla minun juhliini huomenna.