Onkohan minulla vähän kevät?
Italialainen ystäväni sanoi kerran, että on olemassa kahdenlaisia suomalaisia. On kesäsuomalaiset ja talvisuomalaiset. Ne ovat kuulemma kaksi täysin eri kansaa. Kesäminä alkaa herätä, sen huomaa kyllä ihan kaikesta. Esimerkiksi siitä, että aloitin kevätsiivouksen. Lauantaina lähtee siis loput exän tavarat pois, joten sain siitä mukavan kimmokkeen luopua kaikesta muustakin turhasta. Ja muutenkin, minun pitää myllätä koko kämppä aina, kun tapahtuu jotain muutosta elämässä. Se on mun juttu. Joten olen pari päivää penkonut laatikoita ja kaappeja ja mopannut ja siirrellyt asioita. Vielä on paljon hommaa, mutta voisin sanoa olevani voiton puolella. Minulla on kuitenkin koko viikko aikaa tähän projektiin, viimeistelyt tehdään sitten sunnuntaina.
Tänään menen illalla koulutukseen. Jännittää aika paljon. Mutta sillä hyvällä "mahtavaa kokea ja oppia uutta" -tavalla, ei mitään panikointia. Huomaan jo itsekin, että nämä rohkeusharjoitukset ovat tuottaneet tulosta. Ujous on vielä mukana matkassa, mutta meistä on tullut kaverit. Olen paljon rohkeampi nykyään.
"Teinkö minä sen kaiken?", Nasu kysyi.
"Kyllä sinä sen teit, kun runossa niin sanotaan", vastasi Puh ja jatkoi: "Ja sen perusteella kaikki sitten tietävät sen!"
"Tuota", mumisi Nasu, "kun minä taisin vähäsen horjua. Ihan alussa. Kun siinä sanotaan, että 'Horjuiko hän, värjyikö hän - EI!', niin se ei taida ihan pitää paikkaansa..."
"Sinä horjuit vain sisältä päin. Eikä ole pienelle eläimelle rohkeampaa tapaa olla horjumatta."
Nasu huokaisi onnesta ja alkoi ajatella itseään.
Kuinka ROHKEA hän oli.
"Kyllä sinä sen teit, kun runossa niin sanotaan", vastasi Puh ja jatkoi: "Ja sen perusteella kaikki sitten tietävät sen!"
"Tuota", mumisi Nasu, "kun minä taisin vähäsen horjua. Ihan alussa. Kun siinä sanotaan, että 'Horjuiko hän, värjyikö hän - EI!', niin se ei taida ihan pitää paikkaansa..."
"Sinä horjuit vain sisältä päin. Eikä ole pienelle eläimelle rohkeampaa tapaa olla horjumatta."
Nasu huokaisi onnesta ja alkoi ajatella itseään.
Kuinka ROHKEA hän oli.
- A.A. Milne -
30 Day Song Challenge.
Day 26 - a song that you can play on an instrument.
Day 27 - a song that you wish you could play.
Day 27 - a song that you wish you could play.
Mullakin on kyllä vähän kevät! Ja juoksut! Tarviin juoksukengät.
VastaaPoistaMäkin tahlonnählä sellasia tuhmia unia, ettei pysty enää suhtautumaan samalla tavalla siihen toiseen osapuoleen. Mut ei mielellään kenestäkään ällöstä!
Mulla on sunnuntaina ohjelmassa sellanen tilaisuus, mihin menen yksin vieraiden ihmisten keskelle. On hauska huomata miten eri lailla suhtautuu tollasiin tässä nykyisessä minässä: aiemmin olisin kovasti suunnitellut vaatetusta ja kaikkea muuta, jonka ajattelin vaikuttavan siihen minkälaisen vaikutelman annan itsestäni muille. Nyt ei vois vähempää kiinnostaa! Siellä on muutamia ihmisiä joita tunnen vaan netin kautta ja on hauska treffata in person mutta ei oo mitään tarvetta tehdä siitä tilanteesta ennakkosuunnitelmaa, pohtia minkälaiseksi itseni naamioin, minkälaisena ne ihmiset pitäis musta.
Mihin koulutukseen meet?
Tuo kuulostaa erittäin terveeltä! Omana itsenä oleminen on se ainoa oikea tapa, jotenkin se vain pelottaa usein. Mutta nythän sinä olet ihan älyttömän rohkea! Koska naamiotta meneminen on vaativaa. Mutta sitten myös siitä saa eniten ja parasta. Onnea matkaa! Vaikka en usko, että sitä tuolla asenteella tarviit. :)
VastaaPoistaMun kevät ja kaikki muukin meni eilen ihan älyttömän sekaisin. Huh. Ja sen lisäksi kävin Reikikoulutuksen, ekan kurssin ekan osan.
Ehkä se on jonkin sortin tervettä itsetuntoa, että ei koe sellaista miellyttämisenhalua vaan tahtoopi että ihmiset tykkää tai on tykkäämättä siitä mitä oon oikeasti. Se on mulle aika issue koska oon aina ollu sellanen peilaaja.
VastaaPoistaMääki oon reikihoitaja. Aika "yllättävää".
Nih. Yllätytään yhdessä... Sä vissiin sitten ymmärrät mun oireetkin oikein hyvin. :)
VastaaPoistaJuh. Ollu siellä tehny sen.
VastaaPoista