Rakkaus.

Minulla on maailman hienoin mentor. Sellainen ihminen, jota ihailen jo pelkästään sen vuoksi mitä hän on, mutta joka sitten vielä jaksaa kannustaa ja ilahduttaa minua tuon tuosta. Kuten eilen. Postiluukusta kolahti kirjepaketti. Paketissa luki nimeni yläpuolella "Taiteellinen Johtaja" - pelkästään jo se sai minut hymyilemään. Mentorini lähetti minulle upean CD:n, ohjaasi taas elämääni oikeaan suuntaan. Ajoitus oli jälleen kerran loistava.

Söpöliini sanoi vähän aikaa sitten, että minusta tulee mieleen pikku paatti, joka on keskellä Valtamerta, eikä oikein tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä ja siksi pyörii vain ympyrää. Minusta se oli hauskasti sanottu, eikä ihan kamalan kaukana totuudesta. Tiedän hyvinkin tarkkaan mitä haluan, mutta en oikein tiedä miten sinne pääsisin. (Mikä sinänsä on jo suuri muuton entiseen, kun en edes tiennyt mitä haluan...) Tässä vaiheessa tulee kuvaan mukaan taas mentorini. Siltä suunnalta saa aina oikeanlaiset reittiohjeet. Johtopäätös: Taaskaan minulla ei ole mitään ongelmaa. Tuon ajatuksen tiedostaminen on jo iso asia, mutta sitten kun ympärillä on vielä monta oikeanlaisia ihmisiä, jotka tuuppivat oikeaan suuntaan, niin tässä ei voi muuta kuin voittaa. Aivan mahtavaa.

Day 22 - a song that you listen to when you’re sad.
Tämä on nähty ennenkin, mutta minkäs teet. Tuota minä nykyään kuuntelen kun surkeilen. Mitä kyllä tapahtuu yhä harvemmin.

Minä kokeilin eilen jotain uutta. Jokaisessa meissä asuu pieni teinityttö ja jokainen teinityttö on toisinaan hyvinkin ihastunut ja se tunne taas saa mahan kääntymään nurinpäin ja kaiken ihan sekaisin. Yleensä se sellainen tekee surkeaksi, jos ei esimerkiksi saakaan vastarakkautta, tai tulee jotain muita vastaiskuja. Sitten nollataan ja koitetaan päästä yli. Tässä ei ollut vielä mitään uutta. Eikä tuo oikeastaan edes ollut mitään teinityttömäistä, ihan normielämää. Mitenkähän tämän nyt selittäisi...? No, miksi en kääntäisi sitä toisin päin? Rakkaus on ihanaa! Sehän on vain tunne. Mitä sitten, jos toinen ei tunne samoin takaisin? Ei se vähennä tuota positiivisen energian määrää millään tavalla. Joten minä päätin vain nauttia siitä, että pidän ihmisistä. Rakkaus on tunne minussa. Mitä enemmän tykkäilen, sen parempi minulle. Minä voitan.

Selvästikään en osaa selittää tuota ajatusta kovin hyvin. Palaan asiaan, kun lauseista tulee järkeviä. Mutta joka tapauksessa, pointti tulee tässä: Minun eilinen päivä oli upea. Vaikka sain kyllä mahdollisuuksia tulla loukatuksi. Rakkaus voitti, ihan niin kuin olin aamulla päättänyt. Tästä lähtien päätän niin joka aamu.