keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Peura, perua, peruna.

Ei mennyt niin kuin Strömsössä. (Siistein nykyajan sanonta!) Näköjään ei kannata listata tulevia asioita. Tästä lähtien teen TOP listoja vain niistä asioista, mitkä ovat jo tapahtuneet. Iranilainen ei saanut opiskelijaviisumia, eikä viitsinyt tullut kokeeseenkaan, eikä siis myöskään tarvinnut minun hetekkaa. Latvialainen tyttö ei vaan ilmaantunut paikalle, en tiedä miksi. En ole kuullut koko tyypistä mitään. (Teinit...) Ja koska odotin tyttöä keskustassa aika pitkään, sain palkaksi sen, että nyt olen kipeänä. Mikä tarkoittaa sitä, etten pääse tänään siihen Salaseuran tapaamiseen. Enää tästä puuttuu, että Marco päättääkin jäädä Italiaan, ja että vappu peruuntuu.

Sain eilen yllättävän nimettömän postikortin maailmalta. Tiedän keneltä se on, koska on vain yksi ihminen joka ei laittaisi nimeään korttiin. Olin vaikuttanut tapahtumaketjuun maapallon toiselta puolelta. Minä ja minun jäätelöni. Tuli hirmu hyvä mieli, oikea posti on aina niin paljon parempaa. Varsinkin, jos sitä ei osaa odottaa.
Sitten nähtiin illalla Mukavan Mikon kanssa ja sain palloni takaisin! Se oli Mikolla hoidossa ollut jo varmaan kaksi vuotta. Mutta nyt se on täällä minulla taas. Aivan mahtavaa! Pallot ovat ihania. Ja varsinkin tuo minun oma koripallo, se on kaikista paras. (En todellakaan osaa selittää miksi rakastan palloja.) Spotify arpoi minulle juuri hyvin tilanteeseen sopivan biisin.

Tänään aion vain maata sängyssä ja reikihoitaa itseäni. Luen Venetsiakirjan loppuun ja lepään. Perjantaina olen sitten täysin kunnossa, kun rakkauspakkaus tulee. Dumdidum, eipä voi muuta kuin myhäillä onnellisena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti