Sain jo monta pantatilausta ja se tietenkin teki minut äärettömän onnelliseksi. Suurkiitos kaikille! Ensin mietin, että onkohan hinta liikaa. Toyboy sanoi, että se on liian vähän. Laadukas käsityö saakin maksaa. Olin silti vähän epäileväinen, koska enhän minä ole mikään 'oikea' taiteilija tai käsityöläinen. Mutta sitten tuli vastaan ihan uusi verkkokauppa, jota kaverini mainosti Facebookissa. Silmäilin sitä pikaisesti ja huomasin, että myynnissä oli avaimenperä, joka maksoi 70 euroa. Nahkainen, mutta silti vain avaimenperä. Ensin luulin että se on pilkkuvirhe, mutta sitten huomasin toisenkin samanhintaisen avaimenperän. Joten tulin siihen tulokseen, että edes tuo kallein 15 euron hiuspanta ei todellakaan ole liian kallis. Ranteessa oleva rasitusvammapaisekin muistuttaa siitä joka kerta.
Joskus virkkaaminen auttaa tämän urpon sekavuuteen. Se antaa aikaa ajatteluun. Ja sitten jos ei halua ajatella, niin voi katsella samalla leffoja ja TV ohjelmia. Kaikki aivoton turha blokkaa hyvin ajattelun esiintulemisen. Alitajunta hoitaa likaisen työn. Onhan tästä ollut puhetta. Taidan toistaa itseäni. Sekin vielä.
Joskus elämä antaa etumatkaa, joskus edessä on kuoppainen tie, mutta jossain vaiheessa jokaisen meistä pitää päättää minkälainen ihminen haluaa olla, olosuhteista huolimatta.
Joskus elämä antaa etumatkaa, joskus edessä on kuoppainen tie, mutta jossain vaiheessa jokaisen meistä pitää päättää minkälainen ihminen haluaa olla, olosuhteista huolimatta.
Näyttää lainatulta ajatukselta, mutta ei se ole. Ihan tuli omasta päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti