Heräsin tänään Jamesin sohvalta. Nämä kaksi yötä on mennyt melko normaaleissa merkeissä. Ehkä ne oudot unet johtuivatkin vain niistä pikkujouluista. Näin kesällä kaikki on taas toisin. Ensin menin Mukavan Mikon luokse ja sitten asioille keskustaan. Kansainvälisen pakolaispäivän kunniaksi vaihdoin minäkin maisemaa ja "muutin" Söpöliinin luokse. Minun piti ostaa fillari, koska matka vähän lisääntyy, mutta taitaa jäädä tilipäivään pyörän hankinta. Tosin eihän siihenkään ole kovin pitkä aika. Olin kyllä vähän suotta huolissani, sillä Mukava Mikko kertoi, että työmatka on nyt 200 metriä lyhyempi kuin sieltä kellarista. Minulla ei ole sittenkään mitään ongelmaa.
Sain tänään mukavan puhelun, vaikka se herättikin minut kesken unien. Sain tietää lopulliset tulokset leikkauksesta. Purkkiin tungettu pala minua tutkittiin, sillä kaikkea pahaa ei aina näe silmillä. Pieni kiltti syöpäni on nyt kuitenkin kokonaan tapettu. Hitler on pois. Olen siis täysin terve, ja siitä on nyt ihan lääkärin todistus. Aika mukava tunne. Suurkiitos Mehiläiselle ja muille asianosaisille! Varsinkin ystäville, jotka ovat minua tukeneet tässä viime viikkojen aikana.
Kävin tänään melko erikoisessa hoidossa. Se oli sellainen kalevalainen jäsenkorjaus. Kannattaa kokeilla. Se oli vähän kuin hierontaa, mutta ei sinne päinkään. Mikäli ymmärsin oikein, siinä vilkastetaan pintaverenkiertoa ja saadaan siten kuona-aineet liikkeelle, ja sitä kautta keho toimimaan. Tai jotain sellaista. Varsinkin ylätorso rutisi oikein kunnolla. Olin jo ihan innoissani kun kuulin, että olen tiukassa kunnossa, mutta se ei ollutkaan hyvä asia tässä tapauksessa. Ne syntyneet poimut sitä vastoin oli hyvä asia, sillä se oli merkki asteittaisesta paranemisesta. Erikoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti