Nostalgiaa.

Vietin vahingossa italiapäivän. Olen pyörinyt muiden nurkissa jo useamman viikon, ja siinä oli jotain tuttua. Tällä tavallahan minä elin koko sen upean kesän, jonka Italiassa vietin. Jostain syystä elämä täällä ei kuitenkaan tunnu ollenkaan samalta. Minä en ole ollenkaan sama. Mutta päätin kokeilla vaihtaa asennetta. Olla niin kuin silloin. Ihan vain hengailla ja nauttia. Italiassa ei ollut huolia, vaikkei ollut mitään muutakaan.

Menin yksin kahvilaan. Tilasin capuccinon ja croissantin. Istuin alas ja nautin. Mursin palasia croissantista, katselin ikkunan ohi kiirehtiviä ihmisiä ja kirjoitin muistikirjaani listoja. Asennoiduin nauttimaan, vaikka meluisassa kahvilassa ei kaikunutkaan italia. Vaikka Cappuccino maistui aivan erilaiselta, ja vaikka Croissantin sisällä ei ollutkaan cremetäytettä. Ulkona alkoi sataa vettä, ja minä tunsin itseni teeskentelijäksi. Onneksi kirjakaupasta löytyi kaksi uutta Donna Leonin pokkaria. Niiden avulla on paljon helpompi palata Venetsian kaduille.

Toin autotallista myös paketin, jota en ollut ehtinyt avata. Siellä oli heräteostos, jonka olin jo unohtanut. Ally McBealin 1. tuotantokausi. Se oli silloin kymmenen vuotta sitten suosikkisarjani, sillä se kertoi elämästäni. Muistelin, että nauroimme Mini-Minnan kanssa sille usein. Miten voikin omassa elämässä tapahtua kaikki samat asiat vähän ennen kuin ne tuli ulos TV:stä. En muistanut sarjasta mitään muuta.

Nyt ymmärrän miksi se sarja tuntui niin tutulta. Minä olen Ally McBeal. Jo kannessa lukee teksti: Menestynyt, sinkku, sekopää. Okei, lakikoulu pitää vaihtaa bisneskouluun, mutta väärästä syystä opiskelin minäkin. En ole vielä menestynyt, joten onhan näitä erojakin. Mutta se tyyppi. Se neuroottinen, mutta oikeudenmukainen, rakkautta etsivä tunari - se olen minä. Rakastin vuosia exääni, tapailen miehiä, joista löydän aina jotain vikaa, ja onnistun nolaamaan itseni monissa eri tilanteissa. Myös minulle on sanottu, että olen toiselta planeetalta. Nuorempana minä jopa reagoin moniin asioihin aivan samalla tavalla kuin Ally. Pelottavaa. Ja tiedän kyllä, että tämä on on TV-sarja. Keksitty hahmo. Mutta se tästä juuri pelottavan tekeekin. Minä en ole! Minä olen ihan oikea ihminen. Tämä on minun oikea elämä.

Sarjan tunnarikin voisi ihan hyvin olla minun elämästäni.

I've been down this road
Walking the line that's painted by pride
And I have made mistakes in my life that I just can't hide

Oh I believe I am ready for what love has to bring
Got myself together, now I'm ready to sing

I've been searchin' my soul tonight
I know there's so much more to life
Now I know I can shine a light
To find my way back home

One by one, the chains around me unwind
Every day now I feel that I can leave those years behind
Oh I've been thinking of you for a long time
There's a side of my life where I've been blind and so...

I've been searchin' my soul tonight
I know there's so much more to life
Now I know I can shine a light
Everything gonna be alright
I've been searchin' my soul tonight
Don't wanna be alone in life
Now I know I can shine a light
To find my way back home

Baby I been holding back now my whole life
I've decided to move on now
Gonna leave all my worries behind