Olen alkanut kotiutua tänne Irlantiin. Ensimmäinen viikko oli pelkkää hämmennystä. Toinen viikko lähinnä kauhua ja ahdistusta. Joten kolmas viikko tulee olemaan jo huomattavasti parempi. Sen täytyy olla niin.
Tilasin huonekaluja. Pyötä, tuoli ja jalkalamppu. Olen optimisti ja uskon, että ne mahtuvat komerooni. (Viittaan tällä huoneeni kokoon, en aio laittaa niitä mihinkään varastoon.) Olen myös ostanut asioita, jotka saattavat auttaa siihen, että täällä voisi joskus viihtyä. Pyyhkeitä. Purnukoita. Paljon kynttilöitä. Kaikkea sellaista. Olen myös takavarikoinut erinäisiä asioita, joita löydän täältä asunnosta. Ne eivät ole kenenkään, joten ne voivat ihan hyvin olla minun. Ainakin vähän aikaa. Olen myös maalannut seinät valkoiseksi. Jos ei muuta, niin ainakin näyttää puhtaalta. Pää on kyllä ihan sekaisin näistä maalihöyryistä, mutta mikä on uutta? Tätähän minä teen aina. Aion ostaa myös jotain erikoista tapettia rullan, ja laittaa muutaman raidan huoneeseen. Hyvä siitä tulee.
Tällä hetkellä fiilikset on aika sekavat. Maalaaminen on kivaa. Lämmin aurinkoinen keli on kivaa. Tieto siitä, että komerosta tulee koti ihan pian, on myös kivaa. Sain paikallisen henkilötunnuksen, joten saan avata pankkitilin, ja se helpottaa elämää myös. Alan saada palkkaa joka viikko, sillä meillä on tilipäivä joka perjantai. Arki alkaa muodostua. Tosin kauhukseni sain kuulla, että se tuleva arki on kovin aikaista. Menen joka päivä töihin kuuteen. Se tarkoittaa herätystä heti neljän jälkeen. Mutta se myös tarkoittaa aina vapaata viikonloppua! Ja se on kivaa, sillä voin alkaa kirjoittaa. Siis heti kun saan pöydän ja maalausurakan loppuun. Jota menen nyt jatkamaan.
Hyvää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti