Muutoksia.

Olen sairastanut. Sairastaminen ei ole mukavaa. Mutta se on mukavaa, että ymmärtää asioita. Ja koska sairastaessa ei voi muuta kuin tumailla, niin sitten joskus myös ymmärtää asioita.

Olen ymmärtänyt. Muutama iso palanen kai osui vahingossa oikealle paikalleen. Mietin miksi olen tänne Irlantiin tullut, joku syy tässä täytyy olla, koska kaikki haraa niin vastaan. Joku tarkoitus tälläkin on. Toistaiseksi listalla on neljä asiaa. Minun piti

1) tavata ihmisiä, kuten Lenne, Suhari, Muusikko ja Nallekarhu
2) pelätä ja päästä siitä yli
3) tajuta, mitä Toyboy minulle merkitsee
4) aloittaa rakkauskurssi alusta.

Olen lukenut. Luin siis rakkauskurssikirjaa, mutta myös blogia, joka saa aina ihokarvat pystyyn. Kirjoituksia Universumista ja enkeleistä ja energiavirroista. Ne ovat aina yhtä vaikuttavia. Välillä vähän pelottaviakin. Yleensä vain silloin, kun tajuaa, että ne sanat selittää täysin jonkin asian, mitä itselle on juuri tapahtunut. Minä olen ilmeisesti yksi niistä valituista, jolle on annettu lahjaksi kyky ymmärtää. Että minä olen yksi niistä suuria tekevistä ihmisistä. Anteeksi nyt vaan, mutta en ymmärrä. Olen niin epävarma kaiken tuollaisen suhteen vielä, aivan alussa.

How much longer will you go on letting your energy sleep? 
How much longer are you going to stay oblivious of the immensity of yourself? 
(Bhagwan Shree Rajneesh)

Olen kirjoittanut. Kirja on saanut syvyyttä ja muutamia uusia sivuja. Se oli jo valmis kerran, se kirjoittaminen siis. Nyt enemmänkin työstän tekstiä. Olen sisäistänyt niitä kustantamosta tulleita hyviä neuvoja ja koitan kirjoittaa tarinaa paremmaksi. Kyllä se itse asiassa jo paremmalta tuntuukin. Se jokin, joka minua tekstissä vaivasi, on nyt selvillä. Työn alla. Niin kuin minäkin.