Normipäivä.

Työmatkat ovat jännittäviä. Minun tapauksessa jännitystä riittää jo ihan siihen kotoa työmaalle siirtymiseen. Ei tarvitse sen kauemmaksi mennä. Kaikista vaikeinta on pitää naama peruslukemilla. Esimerkiksi tänä aamun jouduin puremaan huulta enemmän kuin puolet matkasta.

Kaikki alkoi siitä, kun näin entistä työkaveriani. Tiedän, että hän asuu siinä samoilla huudeilla. Tänä aamuna hän käveli muutaman metrin edelläni. Laitoin kädet töttörölle naaman eteen vahvistaakseni ääntä, ja huusin: "Woooooody!" Sillä nimellä me häntä kutsuimme silloin töissä. Nainen käätyi ja vilkaisi minua. Sitten hän jatkoi matkaa, mutta selvästi hiljensi vauhtia. Minä puolestani lisäsin nopeutta. Olin jo melkein hänen kohdallaan, kun Woody kääntyi uudestaan. Siinä minä sitten hymyilin iloisesti jollekin täysin vieraalle. Salamannopeasti tein neutraalin korjausliikkeen, ja jatkoin välittömästi reipasta tahtiani hänen ohitseen, aivan kuin minulla nyt vain olisi tapana hymyillä kaikille tuntemattomille.

Minun on pakko alkaa käyttää silmälaseja yleisillä paikoilla.

Seuraavaksi näin jonkun hahmon pyllistelemässä kadun vieressä heinäpuskassa. En tiedä mitä hän sieltä etsi, mutta se näytti kovin kummalliselta. Tällä kertaa ymmärsin olla huutamatta mitään, joten purin vain huulta. Aivan puskista mieleeni tullut uni sen sijaan sai repeämään ääneen. Johtopäätös - kun kuulet juorun jostain omituisesta hiipparista, joka nauraa itsekseen... Se olen minä.

Tänään minua on vaivannut omituinen päänsärky. Sellainen tumma paine kaikkialla. Aivan kuin koko pää olisi turvonnut. Se alkoi heti kun menin töihin. Työkaveri (joku niistä monista Lauroista) sanoi, että ehkä se on henkinen oire. Ego on kasvanut niin suureksi, ettei se enää mahdu minun päähän. Aivan mahdollista. Mutta toisaalta, tällä kyseisellä Lauralla oli eilen ääni kipeä, joten lääketieteellinen asiantuntevuus saattaa olla hieman kyseenalaista.

No, selvisin tästäkin päivästä suhteellisen ehjänä. Se tuntuu aivan saavutukselta, sen verran putkeen päivä meni. Siihen epävireiseen ja huonosti muodostuneeseen putkeen. Minua lohduttaa huomattavasti ajatus, että huomisen täytyy olla paljon parempi.