Sehän on ihan yleistä tietoa, että mennyttä ei voi muuttaa, tai että menneeseen ei voi palata. Ei aamuun, ei eiliseen, eikä varmasti vuosien päähän. Jotkut siitä huolimatta yrittävät elää menneessä tämän hetken kustannuksella, kertovat taukoamatta miten paremmin asiat olivat silloin joskus, ja miten eri tavalla asiat olisivat, jos silloin kauan sitten olisi valinnut toisin. Se on ahdistavaa ja turhauttavaa, siis erityisesti sille, joka niin tekee. Sillä tavalla sitä vain kerää itselleen lisää kurjuutta.
Joskus on kuitenkin hyvä tehdä asioita niin kuin ennen. Kokeilla uusintana toistaa joku ikivanha kaava ja miettiä miltä se tuntuu nyt. Sellainen voi olla tarpeellista ihan vain huomatakseen miten paljon asiat ovat muuttuneet. Miten paljon itse on muuttunut ja kuinka pitkälle sitä on päässyt. Omaa kehitystä ja muutosta ei aina huomaa, kun vain paahtaa menemään. Tämä on tehokas tapa palauttaa itsensä maan pinnalle erityisesti silloin, kun kompastuu ja putoaa siihen samaan monttuun, josta on jo niin moneen kertaan rämpinyt ylös.
Kömmin ylös kuopastani ja tein kokeen. Ostin kaupasta kaikkia sellaisia asioita, joita söin ennen. Ja sitten vedin kaiken ahmimalla, ihan vanhan kaavan mukaan. En saanut puoliakaan alas, mutta oksennus oli lentää siitä huolimatta. Kokonaisvaltainen kuvotus oli luonani pitkään. Voin oikeasti tuntea kuinka E202, E415, E412 ja E621 sisälläni nauravat typeryydelleni. Pitikö tätä nyt ihan oikeasti kokeilla? Eikö mitään muuta tekemistä ollut?
Olin kyllä hieman pettynyt noiden koodien määrästä. Salaatinkastike, perunalastut ja dippikastike ei näköjään olekaan niin epäterveellisiä kuin kuvittelin. Olisi pitänyt ostaa rehellistä karkkia ja jotain colaa. Mutta aivan niin alas en pystynyt enää vajoamaan. No, tulipahan testattua ja kokeiltua. Joskus tulos on odottamaton, mutta tästäkin opin nyt ainakin sen, ettei tarvitse kokeilla toiste. Minun nykyiset valinnat ovat niin paljon parempi. Ja tämä oli upea muistutus siitä, että vaikka yhden asian suhteen putosin monttuun, niin tämän toisen asian suhteen olen erityisen paljon parempi. Olen oppinut herkuttelemaan hienostuneesti, minun makuni on jalostunut terveellisemmäksi. Aivan taatusti sieltä montusta nouseminenkin tapahtuu nyt kevyen elegantisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti