Näkökulmia.

Tänään yhdellä tuttavallani oli surua hiuksistaan, jotka kampaaja oli leikannut ihan väärin. Ei huonosti, mutta eri tavalla kuin hän halusi. Turhautuminen ja pettymys toi kiukun ja pahan mielen, johon kyllä normaalisti osaisin samaistua helposti. Minua suututtaisi varmasti aivan samalla tavalla, koska mielestäni ihan yleisesti ottaen kaikkien pitäisi osata paremmin. Jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla, eikä vähän sinne päin.

Tänään en kuitenkaan päässyt ihan siihen samaan ymmärrykseen tämän tilanteen vakavuudesta, koska olin juuri hetki aikaisemmin kaupan kassalla odotellessa lukenut lööpin, jossa sanottiin, että syöpälapsia kiusataan. Eli sen sairauden ja kivun ja kaiken sellaisen kamaluuden lisäksi toiset kakarat vielä vittuilevat kaljusta. Sellaisen päälle tuo muutamaa senttiä liian lyhyt kampaus ei enää tuntunut niin suurelta ongelmalta, edes minun vaativassa mielessäni. Mutta omalla kohdalla ja ilman syöpää se tietysti saattoi tuntua suurelta murheelta. Pitää aina muistaa, että jokainen kokee tilanteet erilailla, omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan.

Ymmärsin siinä samassa, että minulla menee tosi hyvin. Elämäni on mukavan mieluisaa, ei huolet paina mieltä. Ja vaikka hiukseni näyttävät huomattavasti pahemmilta kuin tuon tuttavan uusi kampaus, minulla ei sentään ole syöpää.

Do the best you can until you know better. 

Then when you know better, do better.

(Maya Angelou)

Tapasin heti aamusta ihmisen, joka on hyvin samanlainen kuin minä, mutta elää täysin toisenlaista elämää. Emme tavanneet sattumalta, vaan siis ihan ennalta sovitusti käytiin kahvilla. Tämä oli kai sellainen verkostotapaaminen. Me emme tee yhdessä töitä, mutta voimme olla sellaisena henkisenä tukena ja peilinä toisillemme. Ja jutella mistä tahansa. Samanhenkisyys on tärkeää.

Olimme samaa mieltä myös muutamista ihmisistä. Ja tätä lausuntoa saan taas varmasti katua, mutta oli aivan ihana oikeasti avautua toisista ihmisistä yhdessä! Minä kyllä tiedän, että kaikkia pitää arvostaa yhtä paljon. Että vain rakastamalla muita, voi saada rakkautta itse. Mutta siltikin. Synkkä totuus on, että minä en vain pidä kaikista ihmisistä. Varsinkaan tyhmistä. Ja jos joku toinen ilmaisee samansuuntaisen mielipiteensä yhteisestä tutusta, niin kuinka siitä voisi olla innostumatta edes vähän?

Olenko minä ihan kamala? Minä oikeasti nautin siitä hetkestä, kun sai kerrankin arvostella toista yhdessä jonkun kanssa. Kuulostaa kamalalta näin jälkikäteen sanottuna, mutta sinä tilanteessa se tuntui tosi hyvältä. Bonding moment. Eikä me oikeastaan haukuttu ketään. Enemmänkin vain todettiin, että jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. Sitä paitsi makuasioista on muutenkin turha kiistellä. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä, kolmas dementikkomummelista, neljäs sen rääkyvistä lapsenlapsenlapsista. Jokaisella on kuitenkin oikeus valita itse seuransa.

Tiedän, että toisten haukkuminen on rumaa. Niin ei saisi tehdä. Ja minä haluan mieluummin olla mukava ja ystävällinen. Nyt on siis huono omatunto. Mutta olin kuitenkin aito. Ja aitona oleminen on kaikista tärkeintä. Sitä paitsi astrokalenteri vakuutti minut jo heti aamusta, joten uskalsin sanoa mitä sylki suuhun toi. Erilaisuutesi on suuri rikkaus.

Nauti tänään omasta erilaisuudestasi ja uskalla olla kaikissa tilanteissa aivan oma itsesi. Löydät menestyksesi avaimet siitä, että teet asiat omalla tavallasi ja omalla ajallasi. Yksilöllisyytesi tuottaa sinulle tänään iloa ja nautintoa.

Aamun Posittivareiden sähköpostissa oli myös aivan mahtava ohje elämälle. (Bronsberg & Vestlund: Kuuntele itseäsi - vältä uupumus)

Aloita jälkiruoasta. Seuraa sydämen iloa! Ulvo kuulle! Pidä erivärisiä sukkia. Anna itsellesi lahjoja. Aja taksilla yksi korttelinväli. Luota elämään. Nautiskele hitaasti. Yllätä itsesi. Pukeudu aamiaiselle. Puhu kukille ja odota vastausta. Mene töihin yöpaidassa. Syleile puita. Lähetä rakkauskirjeitä itsellesi. Kokeile. Pyydä sitä mitä haluat. Istu takkatulen loimussa ja kerro tarinoita. Juttele ventovieraiden kanssa. Anna anteeksi itsellesi ja muille. Viskaa repustasi kivet pois. Juttele itseksesi. Ota vastaan. Leiki. Pidä omin lupinesi vapaapäivä. Laula töissä. Rakastele heinäsuovassa. Heitä tekemättömien töiden luettelo menemään. Pidä puseroa väärinpäin. Älä luovuta, vaan vaadi kaikkea. Telttaile pihalla. Arvosta kehoasi. Juo auringonpaistetta. Uskalla jotain uutta. Ajattele, että sinulla on joka päivä lomaa ja käyt työssä vain huviksesi. Seiso myrskyssä meren rannalla. Riko rutiineja. Älä pyydä lupaa. Tee jotain mikä on mahdollista. Tulevaisuudessa on toivoa. Maailmankaikkeus on mukava paikka.

Aika montaa noista olen tehnytkin. Eikä kyllä edes nolota sitä myöntää.

P.S. Jos joku taas loukkaantui jostain mitä sanoin, niin haluan vain muistuttaa, että minulla on yhä menossa se suruaika, joten olen vastuuttomassa tilassa. Enhän minä pahalla.