Huomenta.

Maanantai ja tulehtunut ranne. Näin se tehokas viikko alkaa.

Viikonloppu oli kyllä käsittämättömän hauska. Nauraminen on niin älyttömän mukavaa. Se voimauttaa ja vapauttaa. Mitä enemmän nauraa, sitä enemmän naurattaa. Se on sellainen positiivinen kierre, mikä taas liittyy energian voimaan. Juttelin eilen Söpöliinin kanssa ja se totesi, että nyt olen taas oma, hieman outo itseni. Oletan sen olevan hyvä asia. Synkkäilin tuossa jonkin aikaa, mutta nyt on taas palaset kohdallaan. Talvi tekee joskus niin ihmiselle. Minussa täytyy olla jotain sisäistä karhua, kun mieluummin vaan ohittaisin koko talven, vaikka sitten nukkumalla.

Angus soitti minulle eilen suihkusta. En ole koskaan ennen jutellut kenenkään kanssa puhelimessa suihkuun. Tuo mies hämmentää minua, aina vain. Mutta enää en änkytä, se on selvästi positiivinen suuntaus. Aikaisemmin Angus oli se jumalainen rumpali, joka sai minut sekoamaan. Nyt Angus on... Hmm. Jumalainen rumpali, joka saa minut nauramaan. Minun kannalta ehdottomasti parempi näin.

Laitan tänään kaksi näitä 30 Day Song Challenge biisejä, kun menevät eri tahtiin tuon Facebookin kanssa. Eihän se mitään tietysti haittaisi, mutta silti.

Day 04 - a song that makes you sad.
Day 05 - a song that reminds you of someone.

Tänään ohjelmassa italiaa ja Napolia ja ruokaa ja juomaa, eli Salaseuran järjestämä Napoli-ilta. Siitä voi tulla mukavaa. Raportoin illan käänteistä tuonnempana.

Nyt säästän loput ranteesta kirjaa varten, joten son moro!