Kävi ilmi, että minä en olekaan blondi. Minun hiusten väri on punertava tummanvaalea. Menee ehkä koko identiteetti nyt uusiksi. Toisaalta, en minä koskaan ole ollut ihan niin tyhmä, että oikeasta blondista kävisin, ja yksivuotiskuvassakin pää on porkkananpunainen. Sitä paitsi hirmu vaalea ihoni muuttuu kesäauringossa pilkulliseksi. Eihän se sellainen ole blondiutta, se on eksoottista!
Tästä uutisesta innostuneena pyyhälsin keskustaan illanviettoon. Salaseuran tapaamisen jälkeen päätin mennä O'Mallye'siin pelioluelle. Katselin kiekkoa ja ihmettelin pitkään yhtä poikaa, joka näytti jotenkin tutulta. Minulle jää kasvot aina mieleen, mutta se ei riitä, jos ei jää mitään muuta. En tietenkään malttanut olla paikallani, vaan menin tutustumaan. Kalpamies. Ensin ei tunnettu ollenkaan, sitten päätettiin, että ollaan tunnettu jo vuosia, koska meillä oli melko heti niin mukavaa. Sitten vielä myöhemmin vähän pussattiinkin. Sekin oli mukavaa. Sitten kävi ilmi, että meillä todellakin on monta yhteistä tuttua ja että varmasti juuri siksi naama näytti tutulta. Ollaan epäilemättä tavattu ennenkin. Minun silmät eivät valehtele kasvoja. Kyseisten tuttujen taso kuitenkin vähän epäilyttää. Ihmisiä ajalta olluttajamennyttäjahelvetinhyväniin. Ensimmäisen kerran sitten teinivuosien iski sellainen semimorkkis. Vaikka pussailu onkin ihanaa, enkä edes muista milloin niin olisi viimeksi päässyt käymään. Silti, vähän jäi ärsyttämään. Minä en edelleenkään pidä yllätyksistä.
Kuulin kuitenkin hyvän vitsi. Naurattaa vieläkin.
- Miksi Kirka ei käynyt Venetsiassa?
- Siellä tehdään kirkasta lasia.
30 Day Song Challenge, Day 02 - your least favorite song.
Tästä uutisesta innostuneena pyyhälsin keskustaan illanviettoon. Salaseuran tapaamisen jälkeen päätin mennä O'Mallye'siin pelioluelle. Katselin kiekkoa ja ihmettelin pitkään yhtä poikaa, joka näytti jotenkin tutulta. Minulle jää kasvot aina mieleen, mutta se ei riitä, jos ei jää mitään muuta. En tietenkään malttanut olla paikallani, vaan menin tutustumaan. Kalpamies. Ensin ei tunnettu ollenkaan, sitten päätettiin, että ollaan tunnettu jo vuosia, koska meillä oli melko heti niin mukavaa. Sitten vielä myöhemmin vähän pussattiinkin. Sekin oli mukavaa. Sitten kävi ilmi, että meillä todellakin on monta yhteistä tuttua ja että varmasti juuri siksi naama näytti tutulta. Ollaan epäilemättä tavattu ennenkin. Minun silmät eivät valehtele kasvoja. Kyseisten tuttujen taso kuitenkin vähän epäilyttää. Ihmisiä ajalta olluttajamennyttäjahelvetinhyväniin. Ensimmäisen kerran sitten teinivuosien iski sellainen semimorkkis. Vaikka pussailu onkin ihanaa, enkä edes muista milloin niin olisi viimeksi päässyt käymään. Silti, vähän jäi ärsyttämään. Minä en edelleenkään pidä yllätyksistä.
Kuulin kuitenkin hyvän vitsi. Naurattaa vieläkin.
- Miksi Kirka ei käynyt Venetsiassa?
- Siellä tehdään kirkasta lasia.
30 Day Song Challenge, Day 02 - your least favorite song.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti