sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Niitänäitänoita.

Kävin eilen Mukavan Mikon kanssa yhdellä. (Kahdella.) Mutta tällä kertaa se oli etukäteen sovittua, yleensä törmätään vain sattumalta O'Mallyeysissä. Itse asiassa siellä me ollaan alunperin tutustuttu muutama vuosi sitten. Meillä oli taas hirmu hauskaa. Minä en muista milloin olisin nauranut niin paljon. Hauskojen juttujen päälle sattui vielä äärettömän hyvin ajoitettu tilanne, mistä johtuen molemmat revettiin totaalisesti. Vedet valui silmistä, eikä ääntäkään enää oikein tullut, kun molemmat kiemurreltiin tiskillä. Harmi, ettei nauraminen kuulemma enää lisää ikää. Ruotsalaiset tutkineet taas.

30 Day Song Challenge, Day 03 - a song that makes you happy.
Ja parempi Spotify-versio.

Meillä on Sanin sanojen mukaan ihana spontaani suhde. Minä olen ihana ja Sani spontaani. Voiko tuota enää paremmin muotoilla? Sani on kyllä myös ihana, joten ajattelin, että minäkin voisin opetella enemmän spontaaniksi. Se voisi tulla siinä rohkeuden harjoittelun sivutuotteena. Minun on helppo spontaanisti tutustua ihmisiin, mutta jonkin asian tekeminen tai vaikka lähteminen noin vain on vähän vaikeaa. En tiedä miksi. Yritin miettiä siihen syytä. Ja siihen, miksi minä en yhtään pidä yllätyksistä.

Näitä minä olen tässä tämän aamun pohtinut. En kylläkään ole tullut mihinkään tulokseen. Asioille ei ole selitystä, ainakaan minun päässä. Toisaalta, nyt on taas aamu ja mehän jo todettiin aikaisemmin, ettei asiat aina selity aamuisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti