Tänään on hyvä päivä olla jyväskyläläinen. Meidän oma jääkiekkojoukkue toi viime yönä kultaiset mitalit ja sen kuuluisan "pojan" ihan tähän minun nurkille. Itse olin nukkumassa. Omat jäi juhlat kovin lyhyeksi, sillä tauti otti sitten kuitenkin niskaotteen. Ääntä ei oikein tule, siis sellaista normaalia puheääntä. Jotain pihinää ja korinaa vain. Minulle ei jostain syystä enää oikein koskaan nouse kunnolla kuumetta, joten sellaisella pienellä lämpöahdistuksen voimalla heräilin sata kertaa yössä. Jee.
JYPin juhlat jatkuvat varmasti viikon, mutta harmikseni tänään missaan myös kaverin kolmekymppiset. Se jos mikä tympii. Ja sitten torstaina on seuran kevätkarnevaali. Ja sitten vappu. Missaanko minä nyt sitten kaikki nämä kemut? Olen tainnut liian monta kertaa sanoa, että en tykkää juhlista, joten tämä on nyt sitten varmasti Universumin ratkaisu tällaiselle juhlaviikolle. Pahus. Pitää alkaa toimia toisin. Tästä eteenpäin minä rakastan kaikkia juhlia!
Jonkun pitäisi tiskata. Minulta loppuu kohta astiat. Mutta itse menen nyt kyllä takaisin peiton alle. Ihan kuka vain innokas vapaaehtoinen kotitöidentekijä on tervetullut.
Tänään minä haluan terveen kurkun. Sonmoro!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti