Possu.

Kävin pankissa tuossa yksi päivä. Siellä oli tiskillä possuja. Sellaisia ihan perinteisiä säästöpossun näkoisiä possuja. Ne olivat sinisiä. Tänään minä heräsin ja mielessä oli vain nuo siniset possut. Ja että minä haluaisin sellaisen, mutta että sen pitäisi olla valkoinen. Sitten voisin tuunata sitä, liimata helmiä ja muuta koristetta. Sellainen hipihtävä itämaistyppinen säästöpossu. Sellaisen minä haluan. Täytyy ensi viikolla käydä siellä pankissa. Jos niillä vaikka olisikin sellaisia valkoisia possuja.

Olen maannut punkan pohjalla kaksi päivää. Se ehkä selittää nuo edelliset ajatukset. Välillä tympi tavattomasti, mutta sitten taas nukahdin. Meneehän se aika nukkuenkin. Ei jaksa katsoa edes leffoja, saati lukea. Mutta ajatella jaksoin. Muutakin kuin possua.

Ajattelin muun muassa Alpoa. Minun ihana soturi, joka joutui lähtemään Tanskaan. En tiedä tuleeko se takaisin. En tiedä miten meidän suhteelle käy. Toisaalta olen vähän huolissani, sillä ehkä tämä tällainen ero on liikaa näin nuorelle suhteelle. Toisaalta en ole huolissani vähääkään, sillä meidän välinen yhteys on niin vahva. Mutta sitten taas toisaalta, se selvänäkijä sanoi, ettei minun elämään tule miestä kolmeen vuoteen, ja siitä on mennyt vasta melkein kaksi vuotta. Olisi se kyllä tosi kurja, jos jotain niin hyvää menisi hukkaan ihan vain maantieteellisistä syistä. Mutta toisaalta, minä uskon, että Universumissa asiat menevät niin kuin pitääkin. Alpon piti lähteä pois vähäksi aikaa, jotta minä sain kirjoitettua kirjani loppuun. Ja niinhän minä teinkin. Jos Alpon pitää jäädä sinne, minulle on selvästi tulossa jotain muuta tosi tärkeää. 

Pätkä sanoi, että ihmiset perustelevat aina ihan liikaa kaikea huonoa sillä, että niin oli tarkoitettu. Että tuntisivat olonsa paremmaksi. Se on varmasti ihan totta. Mutta mikäs siinä, jos sellainen ajattelu auttaa eteenpäin. Sehän on jokaisen ihan oma valinta miten suhtautuu asioihin. Mutta minusta sillä ei sinänsä ole mitään tekemistä Universumin voimien kanssa. Asiat tapahtuvat universaalien lakien mukaan, toisin sanoen niin kuin on tarkoitettu, ajatteli ihminen siitä mitä tahansa. Positiivisuus luo ympärilleen lisää positiivisuutta, joten miksi ei perustelisi kurjia juttuja jollain suuremmalla asialla? Jos siitä saa hyvän mielen, ja sitä kautta lisää hyvää energiaa. Ei se ole ollenkaan väärin. Vetovoiman laki tuo silloin elämään lisää asioita, joista tulee hyvä mieli.

Worry about nothing, pray about everything.

Tuokin lause löytyi lapusta, tietenkin. Mutta minusta se on hienosti sanottu. Ajattelin kirjoittaa sen mediointinurkan seinälle. Ellen sitten löydä jotain parempaa. Joku lappu jostain varmasti taas jalkoihin lennähtää, sitten kun on sen aika.

Kiva kyllä kun kevät tulee, mutta hitto noita kärpäsiä. Siis niitä hirmu pieniä, jotka asuvat täällä minun kotona sisällä. Täällä ei ole haisevia roskiksia tai muuta sellaista, mikä niitä houkuttelisi, mutta silti niitä vain joka päivä saan muutaman nitistää. Tiesitkö, että niistäkin lähtee ääni? Sen kuulee silloin, kun on ihan hiljaista ja yrittää nukkua, mutta ei voi, koska sellainen minisurina kuuluu korvan vieressä. Pieni mutta kiusallinen vaiva. Ja ne asuvat minun kukkaruukuissa! Ärsyttävää. Yritän saada vähän eloa tähän kellariin kasvattamalla kukkasia, ja sitten saan palkkioksi hyönteisiä. No eläviähän nekin ovat, että sikäli kai meni ihan oikein.

Voi ei. Kiitos näiden ajatusten, nyt minulla soi päässä tämä biisi. Jee.